Ooh.

Fanni on ollut tänään kotona, koska oli eilen kipeenä. Tauti joo oli ja meni, eilen illallakaan ei ollut enää mitään ja tänään on ollut ihan normaali. Aamulla käytiin lenkillä metsässä, Fanni pyöräili, mä kävelin ja hölkkäsin. Käytiin samalla tekee myös vähän käsilihaksia (meidän metsälenkin varrella on kolme erilaista uutukaista lihaskuntolaitetta + ne vanhat puupökkelöt, vatsapenkit, ym., huippuja!). Lenkin päätteksi mentiin läheiseen leikkipuistoon, jossa vierähti mukavasti pari tuntia. Fanni leikki ja mä otin aurinkoa.

Tultiin kotiin huilaa ja syömään. Lähdettiin autolla Tikkurilaan hakee mulle koululta kirjoja. Sen jälkeen lähdettiin suoraan Itikseen. Oli tarkoitus mennä niin, että Fanni pyöräilis ja mä kävelisin. Se alko kiukkuu, ei olis halunnu lähtee, joten napsautin pyörän lukkoon ja päätin että kävellään sitten! Raahasin sitä ekat parikymmentä metriä väkisin kädestä kiinni pitäen ja mietin että onpas mun elämä taas loistokasta. Fanni kuitenkin lopetti rimpuilun ja käveltiin Itikseen (3.3km!), kaupan ja leikkitelineen kautta, eikä Fanni koko matkan aikana kertaakaan sanonu "mä en jaksa kävellä". Viimeks päästiin kuitenkin bussipysäkin ohi, eli parisataa metriä kun valitus alkoi. Jeah, mehän kävellään tästä lähtien aina!

Takas tultiin kuitenkin metrolla ja bussilla. Haettiin matkalle vähän evästäkin Itiksen päästä. Ei kauheesti oo toi ruoka maistunu, kun on niin lämmin. Mutta sehän ei ole lainkaan paha asia. Niin kauan kun pysyn erossa herkuista. Kauheesti tekis mieli kaikkea hyvää. Mehujäätelöt on ok, niissä on vähän kaloreita. Eilen söinkin yhden, ja eilen söin salaa äitillä myös oikein kermasta jäätelöä, hyi mua! Vaaka on kuitenkin ollut armollinen ja paino laskusuunnassa, tänä aamuna 61.3kg. Perjantaita ja karkkipäivää odottellessa ;D.

-Mari

P.S. Mä oon ihan kärähtäny käsistä ja rinnasta. Nilkoissakin on kunnon junttirajat kun lenkillä oli sukat jalassa ja housujen lahkeet ylös käärittyinä.