sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Kuvia

Fannilla on oma kamera, mun vanha Canonin IXUS 40, josta ilmeiseti hajosi salama aikoinaan ja näin neitokainen sai sen käyttöönsä. Viime päivinä hän on taas kovasti kuvannut, mutta myös vanhoja kuvia oli kamerassa. Osa kuvista on ihan mössöä, osa taas yllättävänkin selkeitä, mietin ettei kameran vika olisi sittenkin asetuksissa? En itse näistä vaan mitään ymmärrä. Tässä satoa:

Keittiön työtasolla istuen, kuminauha kaulassa. Ihana tyttö, ihana kuva <3.

Ilopilleri.

Kotia lapsen korkeudelta.

Kovin tummaa.

Pooni (baby born) ja Viivi vaunuilemassa :).

Lisää kotia.

Fanni ja äiti.

Söpönen.

Meillä asuu vähän pimeä, mutta iloinen äiti...

...ja aivan yhtä pimeä, mutta äitiäkin vielä iloisempi tyttö.

-Mari

lauantai 30. tammikuuta 2010

Disney On Ice



Neitokainen lähti mummon, kummitädin ja kummitädin toisen kummilapsen kanssa Hartwall Areenalle katsomaan jääshowta. Kummitäti on aiemmin vienyt Fannin Pariisiin Disneylandiin, joten Minni ja Mikki on POP. Niinpä jääshowta on odotettu kovasti. Tämä oli kummitädin joululahja kummilapsille, tavarapaljouden vuoksi tämmöset lahjat on mahtavia.

Mun oli tarkoitus vihdoin ja viimein mennä hiihtämään nyt kun olen saanut sukset ja sauvat jo kotiin (sukset oli mökillä, sauvat isillä ja monot äidillä), äitin piti vielä monot tuoda tänään kun tuli Fannia hakemaan, mutta taitaa mummolla alkaa jo dementia painaa kun unohti ne kotiin. Ja mä kun niin odotin pääseväni hiihtämään :/. Saattaa mennä taas pitkä aika ennen kun on omaa aikaa tällein että olis tilaisuus.

-Mari

perjantai 29. tammikuuta 2010

Vielä vähän lisää jauhantaa välikausivaatteista

Nyt jo kuviakin. Hurjasti joutu lahjomaan, jotta saatiin kaikki kuvat otettua. Kuvaukset vaati neljä tikkaria ja hetkellisen luvan sängyllä hyppimiseen :D.

Jonathan takki 98cm ja Jonathan housut 110cm (takki kevät -07 mallistosta kait ja housut kevät -09). Mä ehkä kestän ton takin ja housujen ruskean sävyeron :).

Kirppikseltä ostetut H&M:n takki ja housut 116cm (takki 1e tahrojen takia, housut 3e).

Bamse fleecevuorellinen sadetakki ja -housut 116cm (Lindexiltä -50%, eli jotain vajaat 30e yhteensä). Näihin neitokainen kyllä hukkuu vielä, jospa sitten syksyllä olisivat sopivat.

H&M:n tosi ohut sadepuku 110cm (ei kuitenkaan perinteistä sadevaatekangasta). Tämä on viime vuodelta ja oli ihan huippu pikkureissuilla, esim. suomenlinnaan, lintsille, ym. Menee tosi pieneen tilaan, pitää jonkin verran vettä ja suojaa tuulelta. Väri nyt tietysti on aika synkkä, mutta ehkä se kestetään.

Tähti Jonathan takki ja housut 110cm. Tuntuu että hän hukkuu näihin. Joten nämäkin vasta sitten syksyllä käyttöön.

Tää on ihan mun lempparitakki, tosi nätti, viime keväältä, H&M:ltä 110cm. Housut Reimatec 110cm (kirppikseltä 5e).

Lassien takki ja housut 116cm kirppikseltä (8e, mitenhän ikinä oon niin paljon maksanu?). Näihin hän myöskin hukkuu, enkä niin kovasti tykkää, joten taidan kiikuttaa kirppikselle.

Oliivinvihreä takki 116cm, H&M:n alesta 9e. Fanni heti ilmoitti että tää on ruma takki.

Vaaleanpunainen takki 116cm, kirppikseltä 6e (kotona vasta huomasin reiän kauluksessa, täytyy yrittää ommella siististi kiinni). Tähän ihastuin todella nyt kun Fanni sovitti päälle.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä tekonahkatakki 110cm, jota Fanni vihaa ja äiti rakastaa :D.

-Mari

torstai 28. tammikuuta 2010

HUPS.

Taas tuli osoitettua että lakko oli enemmän kun paikallaan.

Pengoin kaikki välikausivermeet kaapista esille. Saldona 7 x takki + housut, 3 siistimpää takkia, 3 fleecetakkia, lisäksi normaalit sadevaatteet (sadetakkeja 2, kurahousuja 1). Ticketin baggiet 104cm ja 110cm, joista siis fleecet irroittamalla saa sopivan haalarin 0 asteesta + 10 asteeseen.

On taas vähän niinku mopo karannut käsistä jossain vaiheessa näiden kanssa.

Aika tylsiä juttuja meillä on, mutta kuvia tylsistä ehkä viikonloppuna, jos nyt ikinä saan aikaseks.

-Mari

Tekis kovasti mieli neuloa jotain.

Oi miksi, oi miksi en eilen ostanut puuvillalankaa, vaikka pitkään tuumailin ja mietin lankahyllyillä. Oli ihanaa kirkkaan vihreää ja kirkkaan pinkkiä, kirkkaan pinkkiä tai hailakampaa pinkkiä taitaa tulla meille. Yllätyspyllätys vihreä ei jostain syystä ollut prinsessaisen mieleen.

Meidän kevään varustus tulee olemaan todennäköisesti varsin mielenkiintoinen. Taitaa olla parit reimatecin housut ja jonathanin takit, sekä lisäksi jotain muuta sekalaista takkia ja housua. Haalarina toimii ticketin baggie ilman fleeceä kylmemmillä ilmoilla, muuten mennään takilla ja housuilla.

Hupaisaa tässä on noi jonathanin takit. Nimittäin, vaaleanpunainen-ruskea takki on ollut käytössä jo kesästä 2008, ja mahtuu aina vaan. Tämmösiä takkeja meille lisää, jotka menee kolme vuotta! Koko on 98cm. Toinen Jonathanin takki (vihreä) on 110cm ja neitonen varmaan hukkuu siihen. Tosin tuskin suostuu edes käyttämään, koska värihän on väärä.

Jos mä ikinä saan enää lapsia, niin haluan ehdottomasti pojan, ne tuskin on niin kiinnostuneita siitä mitä äiti niiden päälle pukee.

-Mari

keskiviikko 27. tammikuuta 2010

Liian rankkaa

Mä oon tainnu viime päivinä keskittyä vaan valittamiseen, mutta jatketaan samalla linjalla kun vauhtiin on päästy.

Mä oon niin rikki, poikki, katki, puhki kun vaan saattaa ihminen olla. Tai ehken kuitenkaan ihan niin pahasti, mutta melkein. Väsyttää (niinku aina), ja selkä on taas jotain ihan järkyttävää. Koko ilta meni Fannin kanssa vääntäessä, eiks tää vääntäminenkin vois jo loppua?!

Ja mulla on työstressi. Mä en oo hemmetti edes palkallisessa työssä, ja mulla on stressi! Tän ei tosiaan kuuluis ehkä mennä ihan näin. Tänään tuli yks terkka (ei mun oma ohjaaja siis) kysymään että voisinko vetää huomenna aamupäivästä äitiysneuvolalääkärin terkkaosuudet, ja tyhmänä lupauduin. Vasta nyt illasta aloin miettimään näitä vastuukysymyksiä. Okei, tietty ne menee lääkärin luokse mun jälkeen, mutta silti.

Ja mun ohjaajaa selkeesti otti päähän kun sanoin hoitavani sen lääkärihomman. Ilmeisesti sitä ottaa päähän etten oo tekemässä sen töitä. Raivostuttavaa, taas kerran. Tänään aamusta otin yksin vastaan kaksi raskaana olevaa, ekakerran kävijää. Ohjaaja tuli aina lopusta mukaan kun oli verinäytteiden oton aika. Ja kysyin muutamat kysymykset mitä en ite tienny.

Nyt Tehy loppuun ja nukkumaan, huomenna on taas muistettava liikaa asioita, tulee hurjan raskas aamupäivä. Mitähän ikinä mun töihinmenosta tulee? :O

-Mari

tiistai 26. tammikuuta 2010

Tukholmasta shopattua

Kauppakengät, n. 8e.

Barbababa paita (n.4e) ja mekko (n.5e) Åhlensilta. Nää on kivoja kun tuskin tulee muilla vastaan ja Fannikin tykkää.

Esprit fleecehuppari n. 14e Åhlensilta, väri haalistuu hurjasti kuvassa. Huppari on kokoa 116/122cm :O.

H&M:ltä Rolling Stones huppari kevääksi ja kesäksi. Veikkaan että kolahtaa neitiin ton kuvan takia. Hintaa oli vaan n.5e, tuskin olisin ostanut jos olisi ollut kalliimpi.

Lisäksi ostin Lindexiltä oliivinvihreät trikoolegginsit, jotka makso huimat 2 euroa. Laivalta tuliaisina toin muumi-karkkilaatikon ja kaksi pientä Dublo-pakettia, joissa oli pääasiassa eläimiä.

Nyt ostolakkoon suhtautuminen on taas hankalampaa. Toisaalta, rahaa ei ole, joten on hyvä olla ostelematta. Muiden blogeissa näkyy vaan kovin houkuttelevia juttuja, muun muassa viikin prisman -70% goret ja lindexin fix-rukkaset. Ja ne Cupcaken takit, ne on iiiiihania. Täytyy vaan toivoa et alet loppuis pian, niin vähän edes helpottais :).

-Mari

Ahdistus

Kaikki tuntuu taas niin ylivoimaiselta, liian raskaalta.

Viikonloppu meni Tukholmassa, ehkäpä tää väsymys johtuu siitä, ettei tullut levättyä, löysäiltyä vaan kotona. Joitakin ostoksia tein Fannille (siis lakkohan koski vaan suomen kaupoissa ja netissä shoppailua :p). Rahaa meni kuitenkin kohtuullisesti, vaan noin 50e, joten ihan totaalisesti ei ainakaan mopo karannut käsistä. Keskityin siihen että teen halpoja ostoksia, ja siinä ihan kohtuu hyvin onnistuinkin. Yritän blogata ostoksista myöhemmin, kunhan saan voimaa näpätä kuvat niistä.

Harjoittelu on ihan perseestä. Kuvio menee just niin että mun pitää hoitaa kaikki työt, en uskonut sen ihan vielä tässä vaiheessa menevän niin, vaan niin se vaan menee. Vauvojen kanssa saan armoa, koska sanoin että koen olevani tosi epävarma niiden kanssa. Eniten hirvittää ne vanhempien esittämät kysymykset, harvoin mä niihin osaan vastata. Ne koskee pääasiassa niitä käytännön asioita. Mittaukset ja LENEt kyllä sujuu. Ja lasten rokottaminen on niin ikävää. Eilen juttelin koulukaverin kanssa, ja sano että sillä on ollu tosi rentoa. Onneks enää kaks viikkoa ja meillä on vaihto, pääsen sinne missä se koulukaveri on nyt, ja mikä parasta, se tuleva ohjaaja tekee neuvolan lisäksi kouluterveydenhuoltoa, ihan huippua siis! Siitä mä tykkään. Nyt kaks viikkoa pitäis vaan hujahtaa ohi.

Ja sitten on noi murheentuoja isovanhemmat. On järkkyä katsoa noita omia vanhempia, kuinka molemmat on eron jäljiltä niin sekaisin. Se on jotenkin hassua, koska ite on kokenu aiemmin noi jutut. Ja nyt näkee ne niinku ulkopuolisen silmin. Mutta kun kyseessä on omat vanhemmat, niin se on ahdistavaa. Tänään mennään syömään isin ja Fannin kanssa, pappa betalar ;). Ei vaan, on kiva että isi kovasti pitää yhteyttä ja pyytää meitä syömään ja on auttanu ihan hurjasti mua taas Fannin kanssa. Hakenu hoidosta ja ollu sen kanssa kun mulla on ollut pitkät päivät.

Ja sitten toinen mummi, silläkin riskillä että tätä lukee, ilmeisesti nyt suuttu sitten kun mulle ei sopinut että Fanni menee sunnuntaina sinne (Fanni siis oli viikonlopun hoidossa kun mä olin Tukholmassa), ja taas olis pitäny hoitoon viedä. Oli kuitenkin kolmas viikonloppu peräkkäin kun olin menossa ja Fanni jossain hoidossa (äitihän jo haukku mut ihan lyttyyn ja tyyliin että Fannista tulee huumeiden käyttäjä, koska kukaan ei sitä rakasta) Jep jep. No nyt sitten yks vielä ilmeisesti suuttu, koska hänen tahtoaan ei toteutettu. Eiköhän se kuitenkin ole niin että mä ensisijaisesti päätän siitä missä mun lapsi on, ja mikä sille on parasta.

Harmittaa että tää elämä on nyt jotenkin näin levällään. Mulla näitä harjoittelupäiviä kun joudun olemaan kuuteen saakka. Uusintatentti on tulossa, joka vie taas yhden illan. Sen jälkeen alkaa naistentautien iltaluennot ja niitäkin on vaikka kuinka monta iltaa. Kolmen viikon päästä olis yhtien kavereiden keikka, mutta varmaan pakko jättää väliin. Tää jatkuva juokseminen uuvuttaa ihan totaalisesti. Lisäksi raha-asiat mietityttää, kuinka hitossa sitä pärjää kesään saakka. Unohdin eilen uusia koulun kirjaston kirjat ja niistä räpsähti yhden päivän myöhästymisen takia varmaankin 17e sakkoa. Yksi kirja olis pitänyt palauttaa Porvooseen eilen, ja 1e päivässä tulee sakkoa, eikä mulla todella ole aikaa lähteä sinne sitä kirjaa palauttamaan. Täytyy kohta soitella sinne, kunhan se aukeaa, että olisko mitään tehtävissä.

Blaah.

-Mari

torstai 21. tammikuuta 2010

Vaatteiden hinnoittelua

Kirppispöytä on varattu heti maaliskuun alusta kun harjoittelu loppuu. Olen ollut ehkä vähän turhankin innokas, ja hinnoitellut kaikki vaatteet jo. Taas tuntuu että laitoin ihan liian kovat hinnat. Tosin joka kerta on tuntunut siltä ja aina vaatteet on mennyt hyvin kaupaksi. Muutama päivä ennen lopetusta käyn laskemassa vielä hintoja. Tarkoitushan olisi ettei kauheesti tarttis tuoda takaisin kotiin tavaraa. Nyt kirppikselle on menossa pääasiassa 98-110cm vaatetta, toisaalta ei haittaa lainkaan vaikka kaikki ei menis, "jämät" on sitten hyvä kiikuttaa kummitytölle.

Jotakin listaan myös huutikseen, muun muassa pari kertaa käytetyn muumi-paidan, jonka ehdin jo kirppishinnoitella 5e, mutta laitankin huutikseen, koska samanlaisesta paidasta oli huudettu 13,5e! Aika hinta, taitaa olla huudettu hinta enemmän mitä on paidan lähtöhinta kaupassa ollut. Ja raha kyllä kelpaa. Kevät tulee olemaan paljon tiukempaa rahallisesti kuin syksy, vaikka olen ostolakossa. Mihinkään isompaan ylimääräiseen ei ole rahaa. Nyt odotellaan vaan kevättä ja kesää, jotta pääsen töihin taas tienaamaan :).

Harjoittelu on mennyt ihan ok, tänään (8.pvä) harjoittelussa, hoidin ensimmäisen 2-vuotis tarkastuksen yksin, ohjaajalla oli toisaalla samaan aikaan asiakas (taas se oli sählänny jotain...). Tarkastus meni oikein hyvin ja tuli jo olo että ehkä voisin sittenkin kuvitella tekeväni neuvolaa joskus. Lähdin ennen puoltapäivää pois, tarkoitus oli mennä seksologian luennolle toiselle koululle. Automatka keskustaan oli huippu, aurinko paisto ja poppi raikasi. Tykkään autolla ajamisesta, varsinkin silloin kun matka on sopivan pituinen ja saa huudattaa musiikkia. Koululla ei kuitenkaan ollut luentoa, josta tuli iso harmistus, oli siirretty toiseen toimipisteeseen, eikä asiasta oltu tiedotettu lainkaan, todella ärsyttävää.

Fannia en päässyt hakemaan kun päiväkodissa oli päiväuniaika. Hinnoittelin kirppiskamat ja nyt neitokaista hakemaan.

-Mari

sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Kompastus-lautanen-haaveri

Eilen alkuillasta käytiin lastenklinikalla liimauttamassa Fannin pari sormea. Fanni kantoi lautasta tiskiin, kompastui ja kaatui. Lautanen hajosi ja tyttö kaatui tietysti sen päälle. Kahteen sormeen haavat, toinen oli pintanaarmu (enkä ymmärrä miksi laittoi siihen edes liimaa), mutta toinen oli ikävän näköinen, ja huudosta päätellen myös ikävän tuntuinen. Verta tuli aika kovasti. Onneks sitä tietää jo kuinka tämmösissä toimia, enkä enää vedä paniikkeja (oon paniikkipirkko yleensä aina ja joka asiassa), mutta tietysti tää koulutus helpottaa näitä tilanteita.

Nyt on sitten viikon verran sidokset sormessa, eikä sormea saa kastella. Jaa, saa nyt nähdä mitä tästä tulee. Eilen illalla oli jo itku, narina ja huuto että tää paketti, jonka lastenklinikalla itse nimesi nakkipaketiksi, pitää saada pois nyt heti. Itse nyt pystyn kuitenkn valvomaan ettei ota sitä pois, mutta entäs sitten päiväkodissa...voin hyvin kuvitella että Fanni repii sidokset pois heti kun vaan aikuisen silmä välttää. Pelottelu on nyt mun ainoa keino ja sanoinkin jo että sitten joudutaan ompelemaan, jos ottaa ne pois. Ja tajuaa kyllä mitä se tarkoittaa, niin ehkei kuitenkaan ota pois.

Eilen pikkupotilas nukahti kesken kirjanluvun. Tyynynä toimii joululahjaksi saatu Hello Kitty pehmolelu.

keskiviikko 13. tammikuuta 2010

Mä olen NIIN väsynyt

Kolme päivää harjoittelua takana. Eka päivä jo vaikutti pahalta ja pahemmaksi menee päivä päivältä. Ohjaaja on se, joka mättää. Se on ihan ok ihmisenä. Hyvin erilainen kuin minä, eikä mulla todellakaan ole mitään puhuttavaa sen kanssa. Mutta ei kait tarviikaan olla. Se mikä mättää, on asiat jotka se laittaa mun hoitamaan.

Hyvänä esimerkkinä tänään äidit, raskaana olevia ja jälkitarkastukseen tulleita, yhteensä 12 äitiä. Mä tein kaikki, varsinainen terkka puhu ne asiat, joita mä en ottanut puheeksi. Näiden jälkeen vielä yksi 3-vuotias, terkka puhu äidin kanssa ja mä tein tehtävät lapsen kanssa. On niin väsyttävää olla joku kuusi tuntia putkeen koko aika niin skarppina, miettiä joka hetki mitä sanoo ja mitä tekee.

Iltapäivästä käytiin läpi huomisen ohjelmaa, terkka oli sitä mieltä että mä valkkaan listasta kaksi asiakasta, jotka hoidan KOKONAAN yksin. Tietty niin että se täydentää jos mä unohdan sanoa jotain. Oli sitä mieltä että mun pitää kertoa yhdelle raskaanaolevalle imetyksestä. Tietty koulussa on ollut imetysohjaajakoulutus (jonka ajasta puolet puitiin opettajan ulkomaanmatkaa kansainväliseen imetyskonferenssiin). Pieni apu tietysti siitä että on itse joskus harjoittanut kyseistä lajia, mutta äh, en vaan koe olevani valmis todellakaan imetysohjaukseen.

Tai ehkä mä vaan pakoilen vastuuta? Tiedä sitä sitten.

Ja sitten toinen juttu, oltiin käyty huomisen lista, niin huomasin sitten että ohjaajan nimi on huomisen lastenlääkäri-listassa ja asiakkaita oli samalle ajalle päällekäin. Sanoin asiasta ja ohjaaja oli et hyvä kun huomasit. Piti sitten yhden asiakkaan aika siirtää, ja se laitto mut soittamaan ja siirtämään sen ajan, vaikka se oli ite mokannu! Kaksi aikaa jäi nyt kuitenkin päällekäin ja tämä terkka on nyt sitten sitä mieltä että mä voin hoitaa yksin toisen näistä asiakkaista ainakin osittain.

Ai että mua nyppii. Ehdin tossa jo serkku-tytölle itkeä itkut puhelimessa kun ajelin kotiin. Että kivat kolme ja puoli viikkoa edessä. Luotan siihen ettei ne seuraavat kolme viikkoa voi enää olla yhtä pahat.

sunnuntai 10. tammikuuta 2010

Huomenna se sitten alkaa



Luultavasti viimeinen harjoittelu (äitiys- ja lastenneuvolassa), jonka suoritan opiskelijan roolissa. Kaksi harjoittelua on vielä jäljellä, mutta uskon suorittavani vikan harjoittelun työsuhteessa. Huh. Jännittää ja kauhistuttaa. Ensimmäinen pelonaihe on taas ohjaaja. Kun ikinä ei voi tietää minkälaisen ohjaajan saa. Tähän saakka kaikki on ollut kivoja, suurin osa aivan ihania. Mutta kun on kuullut niin paljon niitä "kauhutarinoita", ja koko harjoittelusta voi tulla yhtä helvettiä (näin suorin sanoin), jos ohjaaja ei ole opiskelijamyönteinen. Puhelimessa sain kyllä ihan hyvän vaikutelman, ainakin kertoi jo puhelimessa aika kattavasti ekan päivän käynneistä, mikä on oikein positiivista. Luulen vaan että ohjaajan odotukset on aika korkeella ja pelkään että tuotan pettymyksen. Olo on ehkä epävarmempi kun ikinä. Saa nähdä mitä yöstä tulee, saanko jännitykseltä ollenkaan nukutuksi.

-Mari

keskiviikko 6. tammikuuta 2010

Narinaa

Miks lapset ei vaan voi olla kilttejä? Aina käyttäytyä kauniisti ja olla hiljaa silloin kun äiti ei jaksa kuunnella :D. Okei, en osaa itekään aina käyttäytyä, kait me ollaan molemmat luonteeltamme vähän semmosia eläväisiä. Mun vaatimukset lapsia kohtaan saattaa olla liian suuret, mutta osais edes olla tekemättä hölmöyksiä. Tänään on ollut taas päivä kun tuntuu että ihan koko aika saa olla sanomassa milloin mistäkin.

Fannin touhuja tänään klo 11-16 väliltä:
- syönyt salaa karkkia (mun puolesta sais syödä salaa karkkia, kunhan ei jäis siitä kiinni!!)
- piirtänyt tussilla käsiinsä (myönnän jättäneeni sen liian alas, mutta asiasta on puhuttu öö, ehkä jotain 20 kertaa?)
- uittanu housut vessanpöntössä ja sen jälkeen piilotellut niitä (en tiedä oliko housujen dippaaminen pönttöön tahallista vai ei, ni ei siitä voinu edes suuttua)
- sanonu mulle ainakin kaks kertaa päivän aikana: "mä saan tehä ihan mitä mä haluun", (ai todellako, niinhän sä luulet)
- lyöny tavaroita (kun oon käskenyt menemään omaan huoneeseen miettimään)
- jatkanu tavaroiden lyömistä (vaikka asiasta on just puhuttu 2 sekuntia aiemmin että niin ei tehdä)
- hypänny pulkasta kesken matkan (vaikka tietää tasan tarkkaan ettei sitten oo hetkeen asiaa kyytiin)
- saanu hepulit siitä ettei päässy kyytiin (vaikka tietää sen jo ennalta)

HUOH.

Nyt luistelemaan.

Aarteita

Tietokoneelta löytyi vihdoin vanhan koneen kuvat, jotka olin muistitikulta siirtänyt uuteen koneeseen, paikkaan x.

Kesää 2008.

-Mari

tiistai 5. tammikuuta 2010

Kuvia tältä päivältä

Aamupalaa nukkekodin äärellä, joo ei meillä normaalisti syödä missä sattuu :). Päällä Minityylin arvonnasta voitettu Po.P:n ihana yökkäri. Äidin apinalla hyvin apinamainen olemus.

Uusi hylly kasattuna. Fanni innokkaasti järkkäili jo leluja sinne. Vielä odotellaan Ikeaan saapuvaksi vaaleanpunaisia laatikoita, jotta saadaan mahtumaan hyllyyn enemmän rojua.

Lindexin alesta ostettu Japani-aiheinen tunika, tää on ihana. Ihan mun lemppari, ja hintaa oli vain 6,5e :).

-Mari

Minä teen ruokaa

En tykkää ruoanlaitosta, koska epäonnistun siinä kutakuinkin aina. Edellinen makaronilaatikko (muutama päivä sitten tehty), meni sekin persiilleen. Lillu vähän liian kauan uunissa ja makaronit ihan mössöä. Silloin kun teen, niin teen ihan perusruokaa, makaronilaatikko, spagetti ja jauhelihakastike, "täytetty" lihamureke taitaa olla hmm..erikoisinta? mitä yleensä teen. Ja se on useimmiten hyvää alkuun, joku siinäkin alkaa sitten ällöttämään. Suhtautuminen lihaa kohtaan on muuttunut niin paljon. Syön sitä vaan koska en jaksa nähdä sitä vaivaa että tekisin kaksi ruokaa, itelleni jotain kasvispöperöä ja Fannille tavisruokaa.

Kokkauskärpänen puras illalla, niinpä nyt uunissa on uunijuurekset, porkkanaa, perunaa (vaikkei peruna olekaan juures :D) ja sipulia.Tää tarttu kaverilta, oli pakko kokeilla :). Kaveriksi tarvii paistaa pihvi. Kyytipoikana fetasalaattia.

Menin mukaan blogistien laihisryhmään, en oo uskaltanu vaa'alla käydä viikkoon, oon vetässy yhden piparkakkutalon ja kunnon ruoka on taas jääny vähän vähemmälle viime päivinä. Ja ruokailuajat on ollu just tätä luokkaa: lounas ja päivällinen yhdistettynä klo 22.30. Ei hyvää päivää. Ens viikolla koittaa arki ja silloin on hyvä hetki alottaa myös laihis.

Ruoka oli ihan superhyvää, ehkä parasta mitä ikinä oon saanu aikaseks :). Otin kuvan, mutta se ei ollu julkaisukelpoinen ;D.

Heikkohermo heiluu ja hosuu

Ostin eilen Ikeasta hyllyn Fannin huoneeseen. Vaan tietääpä sen mitä on Ikean hyllyjen kasaaminen. Pinnan kiristelyä ja poksumista. Mun hermot kun ei muutenkaan ole kovin hyvät. Ja ohjekirjat aina kehottaa hoitamaan kasaamisen kaksin. Vaan koska olen heikkohermouden lisäksi kärsimätön, haluan hyllyn kasaan nyt heti! Sama oli hyllyn hakemisen kanssa, olisin halunnut sen jo sunnuntaina, vaan ei onnistunut. Eilen se oli sitten jo pakko saada ja saada vielä mahtumaan tavalliseen autoon, jonka seurauksena yksi levy aavistuksen vaurioitui. Vaikka oma isäni olisi tänään joutanut hyllyn hakemaan pakettiautolla. Niinpä isi oli taas ylpeä tyttärestään kun kerroin hänelle touhut kokonaisuudessaan. Vaan minkäs sitä ihminen luonteelleen voi ;).

Kärsimätön heikkohermo kiittää ja kuittaa ja menee jatkamaan hyllyn kanssa tuskailua.

sunnuntai 3. tammikuuta 2010

Tekis vaan mieli sulkea silmät

Kuva ei liity tähän hetkeen mitenkään, mutta näin meillä haetaan kaapista vaatteet.

Yhdeksän tunnin yöunista huolimatta väsyttää. Pitäis lähteä liikkeelle ennen kun käy niin että sitä jämähtää kotiin, eikä pääse mihinkään. Kummityttö oli viime yön yökylässä ja tarkoitus olisi mennä uimaan tänään. Tämä pieni 2-vuotias tyttönen kun ei ole vielä elämänsä aikana ehtinyt uimahallissa vierailemaan. Pidän sitä oikein mieluisana että voin tarjota kummilapselle niitä hieman erilaisia elämyksiä, ja niinkin halvalla kuin minun uimahallilippu 2,40e! Jos vaan lähiöteatterilla on keväällä jokin kiva pienelle sopiva näytelmä niin ehdottomasti suuntaamme sinne elämysmatkalle seuraavaksi. Fannin kanssa käytiin joulukuussa katsomassa Joulupukin päänsärky- näytelmä ja jäi harmittamaan kovasti etten tajunnut kummityttöstä ottaa matkaan.

Fannin kanssa elämä on superisti hankalampaa kun ympärillä on muita lapsia. Alkuviikosta tehty reissu lapsuudenystävän luokse, jossa myös yövyimme, oli todella raskas juuri sen takia että kaikesta saa vääntää tuhannesti. Neitokainen ei malta syödä kun on kivat lelut ja paljon härdelliä ympärillä, nukahtaminen ei meinannut onnistua lainkaan ja yltyikin hysteeriseksi "mennään kotiin" itkuksi. Siivoominen ei myöskään maittanut (tosin koska se nyt maittais?). Nyt tuntuu olevan samat kuviot. Jatkuvaa äidin ja tyttären välistä vääntämistä siitä mikä on sallittua ja kuinka käyttäydytään. Raastavaa. Nyt väännetään siivoomisesta, jälleen! Uimaan lähdetään vasta kun huone on siisti.

Onneks huomenna alkaa arki.

-Mari

perjantai 1. tammikuuta 2010

Lomailua

Lomaa on vielä muutama päivä jäljellä, harmillista. Fannia aloin jo valmistamaan päiväkotiin menoon, tänään muistuttelin että muutama päivää enää ja sitten on taas tarhaan meno. Ei kovin innoissaan neitokainen ollut tästä uutisesta. Mulla alkaa työharjoittelu vasta reilun viikon päästä, mutta tarkoitus olisi taas kovasti yrittää tehdä niitä rästitehtäviä ens viikolla (sen takia Fanni menee jo hoitoon).

Lomasta muutama päivä vietettiin mummilla, kun mummi ja eno olivat Rukalla. Siivoiltiin enon vaatekaappi ja kauhisteltiin parittomien sukkien määrää. Fanni oli apulaisena etsimässä yksinäisille sukille kavereita.

Mummolassa näkyy Juniori ja neiti nauliutui (onkohan toi edes sana?) tv:n ääreen turhankin tehokkaasti, kotona ei telkkaria kovin paljon katsota, varsinkaan nyt kun salkkarit on tauolla. Yökkäri muistaakseni Nansoa, mummmin ostama.

Yhden joululahjan sai avata mummin luona ennen kuin lähti toiseen mummolaan joulunviettoon.

Paketista tuli Nalle Puh- nuken tuplarattaat, jotka olivat toivomuslistalla sadan muun lelun kanssa. Nämä saatto kyllä olla semmonen äidin lapsuudesta kumpuava haave, joka ei ikinä toteutunut :D.

Ehdittiin myös shoppailemaan ennen tämän vuoden lakkoa. Lindexin alesta -70%. Jotain 3,5-5e jäi näille hintaa/kappale.

H&M:ltä pipoja (3e/kpl) ja sormikkaita (1e/kpl) kevääseen sekä sukkikset (3e). Sukkiksia ostin myös 2kpl paketin (5e), jotka ennättivät jo käyttöön.

Joulupukki toi "tosi ihanan" mekon.

Ja myös Hello Kitty- läppärin. Tässä näkyy taas neitokaisen tyylitietous, jumppapuku+ legginsit ja säärisuojat, joita ei kyllä fudiksessa suostunut käyttämään :D.

Ruokailua varten piti vauvalle laittaa ruokalappu ;).

Joulupäivänä käytiin leffassa, katsomassa Alvin ja pikkuoravat 2, oli ihan huippu (ainakin äidin mielestä). Vaatteet taitaa kaikki olla h&m:ltä, kengät Haloselta.

Metrossa iski jo väsmys

Paljon ollaan kyläilty ystävien luona, yökyläilemässä käytiin Forssan lähellä yhden lapsuudenystävän luona. Matkaa tehtiin toisen lapsuudenystävän ja hänen lapsien kanssa. Lasten nukuttua käytiin saunassa, pelattiin wiitä ja rupateltiin. Ulkoilua kyläreissulla:

Eilen, uudenvuodenaattona käytiin Heurekassa, jossa oli muutamia mielenkiintoisia juttuja.

Uudenvuodenaattoilta vietettiin ystävälapsiperheen luona, syötiin herkkuja ja rikottiin lakia: aikuiset ampui muutaman pikkuraketin ilman suojalaseja ja lapsien annettiin polttaa tähtisädetikkuja. Muutamat seikat uudessa laissa koen vaan ylireagoinniksi. Lapset on tähtisädetikkuja on polttanut ties kuinka kauan, enkä ikinä muista edes lukeneeni että mitään olisi sattunut, joten en näe aiheelliseksi viedä lapseltani sitä iloa, jonka noinkin pieni asia tuo tullessaan. Ulkovaatteet Lindexin alesta FIXiä, housut 25e ja takki 30e. Rukkaset Reimatec, villakypärämyssy Kivat.

Hyvillä mielin aloitamme vuoden 2010, mielenkiinnolla odotan taas mitä vuosi tuo tullessaan. Isoja juttuja on tapahtumassa, valmistuminen ja töihin meno. Sen myötä myös jossain vaiheessa muutto.

-Mari