sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Edelliseltä viikolta kuvasatoa

Vauhdikas viikko alkaa olemaan takana päin, tänään otetaan rauhallisesti, eikä stressata mistään. Ruokakaupassa olisi tarkoitus käydä ja puistoon mennään hetkeksi leikkimään. Nyt mennyttä viikkoa kuvin, mukana myös jotain ostettua.

Fanni leikkii paljon pukeutumisleikkejä, ja lopputulos on usein varsin...mielenkiintoinen :D. Tässä päällä prinsessa-mekko ja sukkikset, villasukat, uudet Reino-kengät, pörröliivi ja minun tekemä pipo.

Jonkun räpsäämä "taidekuva" xD.

Kuva perjantailta kun raasukka nukahti eteisen lattialle kun tultiin kotiin syömään ennen uimakouluun menoa.

Kummitytön 2-vuotis synttäreillä oltiin eilen. Siellä asustaa myös tämmönen suloinen vauva, joka vei sekä äidin että Fannin sydämen. Leikilläni Fannille sanoin että "tää vauva muuttaa meille", ni Fannin ilme kirkastu ja kysy ihan innoissaan että "oikeestiko". Tämmönen siis ehdottomasti meille, kiitos.

Itiksen Lindexillä oli ulkovaatteet -50%, niinpä mukaan tarttui fleecevuorelliset kurahousut sekä fleecevuorellinen Bamse sadetakki ja fleecetakki, kaikki seuraavaa kokoa.

Eiliseltä illalta neidin hömpöttelyjä.

Eilen piipahdettiin Jumboon katsastamaan Lindex siltä varalta josko siellä olisi aiemmin ostamiini FIXin housuihin sopiva takki alessa. Sielläkin oli ulkovaatteet -50%, ja kerrankin kävi superhyvätuuri ja yksi ainoa jäljellä oleva takki oli sitä kokoa jota hain. Niinpä meillä on nyt seuraavaksi talveksi jo takki ja housut hankittuna.

-Mari

maanantai 23. marraskuuta 2009

P & P

P & P, elikkäs pipareita ja pipo. Eilen tehtiin valmistaikinasta pipareita. Valmistaikinasta, koska olen varma että se on parempaa kun mun oma tekemä taikina olis. Taikinasta melkein puolet tais mennä suukkuun, mutta jokunen pipari myös saatiin aikaiseksi. Näistä mietin joulukorttikuvaksi jotain, en vaan taas osaa päättää. Viime vuonna enempi panostin kuvien ottamiseen, nyt ei jaksa. Yks kuva on loistava, mutta näkyypäs kuinka sontaset on meidän kaakelit :/.









Pipoa olen työstänyt jo pitkän aikaan, vieläkin on kesken siinä määrin että langat pitäis katkoa. Fanni kovasti tykästy pipoon, joten menee leikeissä tän illan. Kevääksi tuo on varmasti oikein hyvä kun on sen verran ohkainen. Kevääksi on mm. vihreä Jonathanin vk-takki, taitaa olla aika lähelle takin sävyä pipon väri. Olen tosi tyytyväinen pipoon, edellisen kerran olen neulonut tosi kauan sitten, ja päästä tein, silmukoitakin tuli ekalla sopiva määrä.



-Mari

sunnuntai 22. marraskuuta 2009

Ylös, ulos ja lenkille!

Ulkona on ihana ilma, 7 astetta lämmintä, ja mikä parasta, aurinko paistaa! Heräiltiin vasta yhdeksän kieppeillä, minä taas tunnin ennen Fannia. Sain rauhassa lukea tenttiin hetken. On katseltu lastenohjelmia, askarreltu ja selattu nettiä läpi, miettien jälleen kerran joululahjoja. Omille vanhemmille on vaikeinta keksiä, onneks on vielä kuukausi aikaa.

Nyt täytyy nousta ylös koneen ääreltä, mennä tekemään jotain ruokaa ja sen jälkeen me suunnataan ihan ehdottomasti ulos kun on vielä valoisaa. Jospa vaikka pieni lenkkikin päästäis tekemään. Fanni on maailman laiskin kävelemään (ei mun lapsesta pitäny tulla semmosta!), auto on tehnyt tehtävänsä, ikävä kyllä. Mutta ehkä neitokainen saa matkata fillarilla.

-Mari

lauantai 21. marraskuuta 2009

Menoja.

Tänään ollaan oltu menossa melkein koko päivä. Aamupäivästä mentiin Itikseen treffaamaan mun vanhaa koululaveria, jolla on 4kk vanha vauva. Itiksessä pyörittiin hetki, ostettiin Fannin serkulle joululahja ja Fannille löyty Lindexiltä ensi talveksi FIXin toppahousut alesta, 25e. Riikka pyysi meitä syömään niille ja mentiin Itiksestä vielä niille valmiiseen ruokapöytään kun Riikan mies oli kokannu :).

Sieltä reissulta tultiin hyvin pieneksi hetkeksi kotiin. Ehdittiin olla joku puolisen tuntia kotona ja lähdettiin Sinin ja muksujen kanssa lähipuistoon ulkoilemaan. On niin mahtista että ne tulee aina välillä leikkimään tänne (ne tykkää ihan hurjasti meidän puistosta ;D). Lapset oli onnessaan, eikä taaskaan tapellu yhtään, ne alkaa oppii tavoille ;). Mut hyi hitto mikä mutanen puku meillä roikkuu vessassa, järkky löyhkäkin siitä lähtee.

Ennen klo 18 tultiin pihalta kotiin, vaihdettiin vaatteet ja suunnttiin pihapiirin pikkujouluihin. Jotka osoittautu taas tuskallisksi, ihan niinku talkootkin. Syynä se että mä en puhu enkkua, ja siellä puolet väestä on ulkomaalaisia, eikä ne puhu suomea. Niinpä mä siis istuin taas tuppisuuna kaks tuntia yhden sohvan nurkassa :D. Ymmärrän lähes kaiken mitä ne puhuu, ja mietin mitä voisin sanoo, mut en vaan saa suutani auki, joten hip hei, ehkä skipataan seuraava tapahtuma.

Äsken vielä reippailtiin ja siivottiin Fannin huone. Jouluvaloja on vähän kaiveltu myös esille. Huomenna vaan lököillään, ei tehdä yhtään mitään (niin varmaan).

-Mari

perjantai 20. marraskuuta 2009

Valitusta ja purnausta, ja vähän myös narinaa.

Väsyttää, nää viikot harjoittelussa tuntuu niin rankoilta. Miten ihmeessä sitä ikinä jaksaa tehdä töitä? Koulu on liian lepposaa, sitä on tottunut liian hyvään. Nytkin vaan odottaa koulun alkua, vaikka on heti tentti ja yks tosi iso tehtävä, jota en oo vielä edes aloittanut. Harjoittelun tehtäväkin pitäis ens viikolla saada tehtyä.

Nyt illalla alkoi ikävä hammassärky. Toivottavasti menis nyt vaan ohi. Ens viikko pitäis selvitä vielä ilman poissaoloja, sitten on aikaa rampata labrat ja hammaslääkärit ja ihan mitkä tahansa. Nyt harmittaa niin vietävästi että peruin ne purentakisko-ajat. On taas ollu pää tuhannen jumissa viimieset viikot. Ja omaa päätä käy syyttäminen kun piti pihistellä, eikä vaan raaskinu sitä 200 euroa maksaa.

Nälkäkin olis, just tein nakkikeiton, mut jostain syystä noi keitot ällöttää. Niinku hitto tänään, otin töissä (harjoittelussa siis) palan kääretorttua, ja se oli jotain kahvi, ni oksetti vielä parinkin tunnin päästä se kahvin maku. En kyllä ikinä oo oppimassa kahvia juomaan. Tosin eipä se mitään haittaakaan.

Kakarainen kitisee ja narinoi, samalla linjalla siis kun äiti. Voitais painua molemmat nukkuilemaan. Hetken aikaa pitäis ite yrittää pysyä hereillä, etten huomenna herää kuudelta. Se on kumma kuinka työaamuina ei jaksais herätä ku herätyskello soi, mutta viikonloppuna sitä herää ilman kelloa kukonlaulun aikaan.

Yhestä jutusta pitää vielä narista: raha! Siis kun nyt se on niin loppu että hyh. Ja mä haluaisin kovasti ostella joululahjoja. Nyt on 70e jo kaverilta lainattua rahaa ja opintolainaa vois tietysti nostaa. Possussa taitaa olla jonkun 30-50e kolikoita, tilillä on 34 senttiä :D. Mutta olen päättänyt etten nosta opintolainaa vaan et voisin shopata jotain. Sitä vasta sitten kun tehdään nälkäkuolemaa.

Vois olla jo joulukuu, ni tulis veronpalautukset ;D.

-Mari

sunnuntai 15. marraskuuta 2009

Rilluttelua.

Fanni jäikin isin luokse eilen yöksi, joten lähdin kaverin kanssa (TAAS!) baariin. Oltiin kyllä selvinpäin, mutta jo toinen kerta kuukauden sisään rimpsalla, ja mä oon jopa alkanut viihtymään baarissa :). Autolla olin liikkeellä, kotiuduin joskus kolmen aikaan. Aamulla en meinannut uskoa silmiäni kun katoin puhelimesta kelloa, joka näytti 12.02! Mä nimittäin en ikinä nuku noin pitkään, ehkä joskus kymmenen vuotta sitten oon nukkunut noin pitkään.

Kauhee päänsärky oli herätessä, ja muutenkin huono olo. Ihan ku olis krapula ollut, päänsärky varmaan siitä tupakalla ramppaamisesta ja huono olo syömättömyydestä. Tunnin verran lorvailin vielä sängyssä ja sitten kävi käsky lähteä hakemaan neitokaista kotia. Suihkun kautta ja aamupalaa myöskin vähän napsin. Fanni oli oikein aurinkoinen tänään koko päivän. Illalla vähän alko narina, mut se nyt on ihan normaalia. Käytiin puistossa, siirrettiin huonekasveja uusiin ruukkuihin ja sain jopa imuroitua. Pölypussi oli täynnä, ja sen vaihtaminen oli työn ja tuskan takana, mutta onnistui lopulta.

Nyt vaan ei sitten nukutakaan kun on aamulla nukkunut niin pitkään. Ja huomenna olis kuitenkin aikainen herätys. Täytyy yrittää jatkossa toteuttaa nää mahdolliset baarireissut mielummin perjantaihin, ni ehtii unirytmiä tasailla paremmin. Nyt täytyy mennä väsäilemään eväitä (kanapihvi ja saalaattia) huomiselle ja sitten yrittää nukkumista. On muuten hyvästä toi terveysasemalla harjoitteleminen, laihtunu kuukauden aikana kilon kun sitä mukautuu niiden terveellisiin ruokailutottumuksiin. Hedelmiä ja kasviksia vaan mahan täydeltä ;D.

-Mari

lauantai 14. marraskuuta 2009

Vähän suruttaa.

Fanni meni iskän kanssa Otto-sedän synttäreille, ja äiti sai omaa aikaa. Luksusta. Vaan äitiäpäs kovasti alkoi taas suruttamaan. Näinä hormonimyrksy- päivinä kovin helposti saattaa suruttaa ja veetuttaa. Ja yksin kun on, niin liikaa ennättää miettiä asioita.

Aikaansaamattomuus myös ahdistaa, koulutehtävät odottaa tekijäänsä ja harjoittelu tökkii. Joululoma reilun kuukauden päästä tulee niin tarpeeseen. Kuukauden odottelusta tulee varmaan pitkä ja tuskainen taival. Nyt yritän ottaa nokoset, jos mieli olisi parempi herätessä.

-Mari

perjantai 13. marraskuuta 2009

Joululahjaostoksilla.

Fanni toivoo joululahjaksi nuken kaksostenrattaita. Itse myöskin toivoin niitä lapsena, enkä ikinä saanut. Lellehdestä löytyi kaksi vaihtoehtoa: baby bornin juoksurattaat 95e(!) ja Nalle Puh- rattaat 55e. Baby bornin yhden istuttavat juoksurattaat meillä jo onkin, joten yhteistuumin päädyttiin toivomaan Nalle Puh rattaita. Prismassa moiset tulikin vastaan alkuviikosta ja tänään aikaisin päästyäni suuntasin Prismaan niitä hakemaan. Iloinen yllätys olikin asiakasomistajapäivät ja -15% alea, jonka sai kaikista leluista. Nukkekotiin olen ostanut wc-setin, sekä lisäksi on muumiyökkäri, joten neitokaisen lahjat taitaa olla nyt hankittu.

Tänään oltiin äitillä ilta. Äiti piti tupaantuliaiset ja varmana myös synttärit samaan aikaan. Oli mökkinaapureita ja äidin työkavereita. Fanni sai kynsiin hienot koristeet ja hiustenleikkuun, josta mummi jopa maksoi neidille 5 euroa. Lupasin että saa ostaa pienen prinsessa- tai lumikkifiguurin, jota on himoinnut jo vaikka kuinka kauan. Syötiin hyvin ja naurettiin paljon. Fanni oli ainoa lapsi ja sai aikasta lailla huomiota, josta oli tietysti hyvinkin innoissaan :). Sai jopa kaikki aikuiset marssimaan mukaansa pientä elefanttia.

Nyt kovasti väsyttää, joten hiljalleen nukkumaan.

sunnuntai 8. marraskuuta 2009

Isänpäivän kärsimystä

Isänpäivä on yksi niistä päivistä kun mä kärsin. Toisen meistä isä on varmana kännissä, ja toisen isää ei kiinnosta. Joten hiphei, aika paljon on aihetta juhlaan. Eilen sanoin kaverille että mä toimitan vähän niinku isänkin roolia, joten mun pitäis saada lahja. Kun oliskin paljon rahaa, ni vois tehdä jotain kivaa. Olis voinu mennä leffaan ja syömään ravintolaan Fannin kanssa, tai vaikka Fröbelin palikoiden keikalle. Fannin isänpäivän tienoo oli taas täynnä turhia lupauksia, onneks sitä on ite jo oppinu, ettei kerro niitä isän lupauksia, harvoin ne kuitenkaan toteutuu :/. Onneks toi on sen verran pieni ettei ehkä osaa surea sitä ettei isi oo läsnä isänpäivänä. Toivottavasti päiväkodissa ei huomenna kauheesti kysellä mitään kuinka isänpäivää on perheissä vietetty.

-Mari

lauantai 7. marraskuuta 2009

Ärr ja murr.

Muutaman päivän on taas mieliala vaihdellut turhankin paljon. Tänään jo heti aamusta alkoi kiukuttamaan. Heräsin seitsemän aikaan, joten se tietää taas järkyttävää iltaa. Fanni heräsi puolisen tuntia mun jälkeen, joten saa nähdä minkälaiset taistelut saadaan vielä illasta pystyyn.

Todellisia ongelmia kun ei pahemmin ole, niin ongelman voi saada aikaiseksi vaikka vaatteista. Fannilla on niin liikaa vaatetta, nyt päätin etten osta hetkeen ainuttakaan, varsinkaan mitään alejuttuja tai kirppislöytöjä vaan hetken mielijohteesta. Tarkkaan yritän nyt harkita mitä ostan, ja ostaa vaan ne joista oikein kovasti pidän. Meillä on seuraavankin koon vaatetta jo niin paljon, ettei varmaan ainuttakaan tarttis ostaa. Niinpä siis tänään jätimme väliin kirppistelyn, joka oli heti aamusta tarkoitus tehdä. Jonkinlainen tyhjennys tarttis neitokaisen vaatekaapille tehdä, karsia sieltä kaikki, jotka ei silmää miellytä, vaikka ne vielä neidin päälle mahtuisikin.

Koko huusholli on järkyttävän kaaoksen vallassa, vaan mielenkiintoa yhtään mihinkään epämieluisaan touhuun ei löydy. Voisin maata sängyssä varmaan koko päivän, olla koneella, neuloa ja lukea. Kiitos taas PMS:n, voisi melkein sanoa että elämänhalu on kateissa. Ja pahemmaks vaan tuntuu koko aika menevän. Ajoittain tunnen olevani hirviö. Äitin kanssa äskettäin asiasta puhuin, ja äiti kertoi että sillä ja mummolla on ollut ihan sama juttu. Great! Jostain aiemmin luin mielialalääkityksestä juurikin PMS oireisiin, täytyy varmana ottaa asia puheeks seuraavan kerran kun käy lääkätillä. Tätä kuitenkin kestää taas reilun viikon ja mä oon nyt jo tähän niin väsynyt. Kuitenkin helpottaa suuresti kun tietää mistä tää olo johtuu, ja että jossain vaiheessa tää taas hetkeksi loppuu kokonaan.

Kaksi päivää olen kulkenut bussilla, metrolla ja jalan. Keskiviikkona piti käydä vaihtamassa autoon talvirenkaat, mutta unohdin. Niinpä tietysti tuli lunta, enkä oo uskaltanu autolla liikkua. Eilen käytiin ostarilta hakemassa karkkipäivän namit ja kaupasta hakemassa jääkaappiin vähän täydennystä. Otin kameran matkaan, jotta saa räpsittyä muutaman lumikuvan, vaan kamera vilkutti akkumerkkiä heti kun laitoin sen päälle. Kaksi kuvaa ehdin räpsästä, ensimmäinen Fannin takaraivosta ja toinen "lumikinoksen" päällä, ei kovin onnistunut sekään.

keskiviikko 4. marraskuuta 2009

Viikonlopun odotusta.

Tänään sain sikainfluenssa-rokotteen, vihdoinkin! Johan mä ehdin sitä odottaa 1½ viikkoa. Nyt toivon vaan että elimistö ennättää kehittää tarpeeksi vasta-aineita, ennen ku pandemia rysähtää täysillä päälle. Jo sitä Vantaan kouluissa liikkuu aika hurjasti. Fannille kanssa kovasti haluaisin rokotteen mahdollisimman pian. Käsi on pistoskohdasta kipeä, muita oireita ei rokotteesta vielä toistaiseksi ainakaan ole tullut. Toivottavasti ei tulekaan. Mä niin pelkään näitä rokotteita- kuten myös koko tautia, on pelko että tässä käy huonosti, pahimmassa tapauksessa niin että joku lähellä olevista kuolee. Ja tiedän että se ottaa taas liian koville, en jaksa semmosta. Kovasti toivon että panikoin nyt turhaan.

Viikonloppuna ollaan sovittu vanhojen ystävien kanssa että vietetään pikkujouluja. Yhden ystäväisen vauvalla on ristäiset, joten ollaan kaavailtu että mennään sinne rääppiäisiin heti ristiäisten päätyttyä. On niin mahtava nähdä näitä lapsuudenystäviä, nyt ollaan taas samassa elämäntilanteessakin, kun kaikilla on lapsia. Viikonloppua odotellaan mm. siis lauantaisten pikkujoulujen takia, ja myös viikonlopun vapaa-aikaa. Arki-illat kun menee ohi vaan humahtaen, aika ei tunnu riittävän mihinkään. Fanni kovasti aina kaipailee leikkiseuraa ja naapurin pikku-Eevi olikin meillä äsken hetken leikkimässä. Mukavat leikit tytöillä on aina, vaikka Eevi on kuitenkin 1½ vuotta Fannia nuorempi.

Kapp Ahlista tuli eilen viesti "aletuotteista puolet pois", joten pakkohan siellä oli käväistä. Muutamat vaatteet tarttui mukaan, olis tehny taas mieli kiertää useampikin kauppa, mutta yritän taas hillitä osteluita, koska mitään ei todellakaan tarvita. Talvivaatteita olisi tarkoitus ostaa seuraavana, kunhan alet alkaa. Niitä siis odotellessa.

-Mari