maanantai 27. syyskuuta 2010

Lindexin alekampanja

Itiksen Lindexillä oli kampanja aiempaan tyyliin, mutta vähän muutettuna! Osta 40e, saat 10e alennusta, osta 60e, saat 20e alennusta. Pitihän sitä sitten kavuta sinne 60e yli. Ostoksista ehkäpä huomenissa, tänään ei jaksa.

-Mari

VÄSYMYS

Oikein isolla. On niin liikaa meneillään, ettei pää enää pysy perässä.

- renkaat
- tää tuore suhde
- uus työpaikka

Ja lisäks asunto-ongelma nyt näin kärkeensä. Perjantaina soitettiin kaupungilta ja tarjottiin asuntoa. Paperit piti saada kasaan kahdessa arkipäivässä, sain hoidettua! No nyt sitten kahdessa päivässä pitäis käydä katsomassa asuntoa ja allekirjoittaa vuokrasopimus! Isännöitsijä oli perjantaina menossa sinne asunnolle, yritti tarjota et voisin silloin tulla. Sanoin että muuten hyvä, mutta kun soppari pitäis allekirjottaa jo keskiviikkona. No hän sitten näppäränä miehenä keksi, että keskiviikkona vois klo 11 tulla sitä mulle näyttämään!! Ilmeisesti kaupunginasuntoja ei hae muut kun työttömät ja muut kotona hengaavat. Ihmisethän on hemmetti töissä tohon aikaan. Ja isännöitsijän ajatus kait oli, että uskaltaisin vastaanottaa asunnon ilman katsomista, koska hän tuntee asukkaan ja se on varmasti ihan hyvässä kunnossa. Just niin.

JA.

Alkuun ilmoitus asunnosta kuulosti ihan lupaavalta. Peruskorjattu kolmio tässä lähellä, 67 neliötä ja vuokra vaan 573e. NOH. kuviot tietty muuttuu matkan varrella. Neliöistä muutama putoaa pois, koska taloon rakennetaan hissi. Parhaillaan on menossa myös parvekkeiden rakentaminen taloon. Tekevät töitä kuulemma viikonloppuisinkin. Sen tosin en usko vaikuttavan ihan hirveesti meidän elämään. Mutta on tää päätöksenteko taas vaikeeta ja raskasta. Ja jos nyt jätän asunnon ottamatta, niin kaitpa ne sitten kun todellinen tarve on päällä sanoa ettei niillä mitään ole tarjota, mitäs hylkäsit sen edellisen tarjouksen. Ja toisaalta uskoisin ton olevan vähän rauhallisemmalla alueella kun ne pahimmat tän lähiön slummipesäkkeet. Ja peruskorjaus ei ollutkaan asunnossa, vaan talossa ylipäänsä.

Voi voi.

Toisaalta täytyy yrittää pitää mielessä, että toisilla on asiat vieläkin kurjemmin ja paljon vaikeemmat asiat menossa. Niin että mitä mä tässä taas ruikutan. Päänsäryn sain kun niin paljon oon asioita mielessä pyöritelly. Itikseen ollaan menossa syömään ja vähän kaupoille, mut eipä oo nälkä, eikä tee mieli shopatakaan! Ehkä se on myötätuntosurua yhden ystiksen puolesta <3.

-Mari

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Pinnoitetut vs uudet

renkaat. Pinnoitetut olisi ympäristöystävällisemmät. Ne on siis vanhoista renkaista uudelleen tehty. Viimeisimmät kesärenkaat oli pinnoitetut ja aika rumasti hajosi moinen. Onneks ei pahemmin mennyt, olis voinut tulla rumaa jälkeä moottoritienopeuksissa :/. Ehkä tällä erää turvallisuus ekologisuuden edelle ja täysin uudet kumit alle. Vähän vaivaa se, että joutuu ostaa sekä kesät että talvet.

Huomenna rengaskauppaan.

-Mari

Kohtalon kovaa ivaa?

Ajeltiin eilen takas sinne maalle, kyllä mä vaan kovasti tykkään olla siellä. Pihahommatkin on ihan mukavia! Oon kait tullut vanhaks.

Tänään ajeltiin taas aikaseen aamusta takaisin pääkaupunkiseutua kohti. Motarilla pariin kertaan kuulu melko ikävä ääni autosta, mietin vaan että toivottavasti päästään perille tai edes lähelle kotia, jos nyt meinaa auto hajota.

Noh, päästiin me edes vähän lähemmäksi. Espoon perukoille. Siinä vaiheessa ääni oli jo jatkuva ja sitä luokkaa, ettei enää voinut ajaa. Kävin ulkoisesti kurkkaamassa et olisko edestä jousi mennyt, ei ollut. Rengaskin näytti ihan normaalilta.

Soitin äitille, ne oli aamupalalla. Onneks veli-kulta oli kotona, se oli meidän pelastus. No äiti siinä puhelimessa sitten että "joo no tosi kiva, me ollaan just aamupalalla. Marko tossa nyt syö ja juo kahvin ja lähtee sitte tulee". Teki taas mieli sanoa muutama sananen äiteelle. Tottahan toki on kiva odotella kehä kolmosen varrella autossa tommosen 5-vuotiaan kanssa. Jeij.

Veli-kulta sieltä sitten vihdoinkin tuli pitkän odottelun jälkeen (päätin ostaa autoon semmosen kannettavat DVD soittimen vastaisuuden varalle). Ekana toimenpiteenä veli-kulta käski kääntää ratin kokonaan oikealle ja minä tein työtä käskettyä. Sitten kuului melko kireä tiuskahdus "tuu kattomaan". Ja kappas vaan, rengashan sieltä oli taas posahtanu (jo toinen puolen vuoden sisään!!). Veli-kulta laitto mut sitten hommiin, koska olinhan juuri edellisenä päivänä istunut autonhuoltokurssin teoriaosuuden ;).

Ähkin ja puhkin, vinguin ja valitin, mutta sain sen pirun renkaan vaihdettua! Ja nyt mä osaan sen. Fanni hyppäs siitä enon kyytiin, joka kiikutti neidin mummille ja mä ajelin autonhuoltokurssin käytännön-osiolle kertomaan mukavasta renkaanvaihtokokemuksestani.

Kurssilla vaihtelin öljyt ja tarkastelin ilmanpaineet renkaista. Muuhun en enää kyennyt. Olihan se tooosi mielenkiintoista, nyt sitä ymmärtääkin autoaan vähän eri tavalla. Ja pakko alkaa huolehtimaan siitä paremmin. Nyt nettivaatekaupat onkin vaihtunu motonetin sivustoon xD.

Jakohihna maksaa hei vaan 49,90e. Se siis seuraavaks. Jos nyt eka ostais yhdet kesä- ja talvirenkaat. Öö, yhteensä joku 600e?

-Mari

lauantai 25. syyskuuta 2010

Mullon mies

Toissaviikonlopun maaseuturetki oli sitä, oltiin niillä. Sillä miehellä on kolme lasta, 4-,5- ja 8-vuotiaat tytöt. Vilskettä siis riittää noiden kanssa. Sillein kohtuullisen rauhallisesti pyritään etenemään, mitä nyt ollaan siellä joka viikonloppu kun vaan pystytään :P. Mutta lasten ehdoilla tietysti. Mä koko aika varmistelen, että kaikille on ok. Fanni on aina ihan intona lähdössä sinne, onhan omakotitalossa vähän erilaista kun kerrostalossa, saa olla koko aika pihalla ja ajaa yksin pyörällä! Ja siellä tytöt kyselee koska taas tullaan.

Pari kurjaa juttua vaan on. Välimatka! Eilen ajettiin tunti, tänään aamusta ajettiin tunti taas kotiin (mulla on naisten autonhuoltokurssi ;D). Illalla kait taas ajetaan sinne, jos vaan jaksetaan, ja sitten huomenna aamusta taas tänne takas. Ja sitten se toinen ongelma. Vaikka se keittää lapsille iltapuuron ja lukee niille sadun, ni ne lojuvat sukat ja semmoset asiat ;). Miehet vaan on niin erilaisia kun naiset. Jos leivän käyttää loppuun, ni eiks sitä tyhjää pussia voi laittaa ihan heti samantien sinne roskiin?

Mut mä yritän totutella, oon ehkä asunu liian kauan yksin. Ja kouluttaa hellästi heti ensimetreiltä ;D.

Oon taas alkanu polttaa tupakkaa liikaa, onneks tulee talvi, ni se korjaa asian, koska en halua kylmään mennä ilman painavaa syytä. Mutta siis se pointti. Istuin eilen siellä kuistilla yksin tupakalla täysikuuta katsellen, niin ihanan hiljaista. Tuli vaan tää mieleen, kun hetkeks pääs sisältä metelistä pois :).

"mä tarviin tän hetken tarviin tän hiljaisuuden
haluan palan rauhaa kuun siltaa katsellen"

Klamydian biisistä Pala rauhaa.

Kuvia aamun automatkalta. Täytyy keksiä jostain lisää kaikkea pikkusälää ja pientä puuhaa, jota Fanni voi autossa touhuilla. Tänään hansikaslokerosta löyty paperi ja oven kolosesta kaksi pientä kynää :).





-Mari

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Voih ÄITI!

Puhun nyt omasta äidistäni. Ymmärrys ei riitä. Tapellaan nykyisin ehkä jopa pahemmin, kuin ollessani teini-ikäinen. Mummilla kun ei tunnu menevän jakeluun ne asiat, joita minä pidän arvossaan.

Esimerkki viime viikolta. Hain Fannin päiväkodista, sain ikävää palautetta neitokaisen käyttäytymisestä: mitään ei tottele ja koettelee ryhmän uutta hoitajaa jatkuvasti, uhmaa, eikä noudata lainkaan sääntöjä, nauraa päin naamaa kun komennetaan. Mulla oli Zumba ilta, isäni (vakkari Zumba-hoitaja) oli matkoilla, joten vein Fannin äidin hoiviin. Sanoin äitille jo niille mennessä, että tänään sitten EI herkkuja Fannille huonon käytöksen vuoksi. Mummipa oli kuitenkin ehtinyt jo lupaamaan, JOS tyttö syö kaiken ruoan. Vaan eipä syönyt. Ja mitä tekee mummi? Selän käännettyäni antaa tytölle salaa karkin. Eno (veljeni mun) kertoo tästä mulle ja vedän raivarit äitille. Hetkeä aiemmin olin saanut taas oikein mahtavia (NOT!) kasvatusneuvoja äitiltäni. Ja sitten se menee taas jälleen kerran toimimaan päinvastoin mitä olen sanonut. Sopii sitten miettiä miksi mulla on kotona vaikeeta Fannin kanssa.

Ja nyt tänään väännettiin raha-asioista. Kuinka aikuinen iso ihminen ei niitäkään osaa hoitaa kunnolla. Lainasin viime kuussa (taas kerran) äitille rahaa, koska sillä oli rahat loppu. Äsken soittelin ja kyselin koska maksaa takaisin. Alko kauhee meuhkaaminen ja huuto, että mulla on muistissa vikaa, ettei hän ole yhtään mitään mulle velkaa. Onnekseni laitan kaikki velat aina ylös. Olisi muuten jäänyt toikin velka saamatta. Ja se sen rahapula, se käy kuitenkin töissä. Saa rahaa enemmän kun minä. Asumiskustannuksiin menee suunnilleen saman verran kun mulla. Auton vaihto nyt halvempaan, joten siitäkään ei ole enää lainkaan velkaa. Mulla jää joku 500e kuussa rahaa säästöön (asumisen, laskujen, ruoan, bensan, vaatteiden jälkeen). Ja mä elätän kuitenkin kaksi ihmistä. Ei pysty ymmärtämään.

Toivon ettei musta ikinä tule samanlaista kun se. Joskus ikäväkseni huomaan jo samanlaisia piirteitä. Huolettaa.

Se ei lue tätä, ni voi huoletta avautua ;D.

-Mari

tiistai 21. syyskuuta 2010

Lapsen suusta:

Fanni: "Äiti mä en ehkä sittenkään halua pikkusiskoa, ku mä meen kouluun, ni se voi repiä mun koulukirjat"
Äiti: "Mistä sä nyt tommosta keksit, onks jollain käynyt niin?"
Fanni: "Juulialla, Joona oli repiny sen koulukirjan, oma syys, ku se oli antanu sen Joonalle"
Äiti: "Kuka sulle kerto?"
Fanni: "Jessica. Äiti pikkusiskot on idiootteja"

Että semmonen keskustelu tänä iltana. Kyseessä siis päiväkotibestiksen sisarukset. Ja aiemmin Fanni on aina ollut sitä mieltä, että SISKO on saatava. Selvä, ei meille sit kait tuu enää lapsia :P.

-Mari

Mitä isot edeltä- sitä pienet perässä

Meidän naapurihytissä majaili parikymppisiä kundeja. Mun eka ajatus oli, että voi h*lvetti, hyvästi yöunet. Vaan toisin kävi. Yöt saatiin nukuttua ihan hyvin. Ja naapurihytin pojat viihdytti mun lastani (tai sitten se oli toisinpäin). Ekan illan nää nuoret herrat heitteli kuperkeikkoja ja opetti Fannia seisomaan päällä hyttikäytävällä. Jutustelivat ja pyysivät valokuvaankin. Kysyivät Fannilta "ootko siskojen kanssa reissussa", ai että tuntu kivalta kuulla tommonen ;D.







-Mari

maanantai 20. syyskuuta 2010

Shopattua

Viime aikojen shopatut, sekä Tukholmasta että kotipuolesta.

Meidän syksyn Me&I:t, noi pöksyt on ihanimmat ikinä. Tunika tuli toisena salaisena ja tykkään kovasti. Toinen salainen oli mustat perustrikoot, joille en uskonut olevan käyttöä, mutta ne olikin heti tänään jo neitosella jalassa ;).


Lindexiltä farkkuhaalarit 17e. Ostin aiemmin kokoa isommat, mutta niissä oli ihan liian pitkät henkselit, näissä taas lahkeet on tosi naftit, mutta menee ne nyt hetken. T-paita jo isojen tyttöjen mallistoa ens kesään, 3e ja polvisukat 1e.

Tukholmasta sukkia mulle, paketissa on kahdet (kamalat!) ruususukat ja kahdet valkoiset. Hintaa oli huimat n. 1e/pkt, joten lahjoitan ruusut eteenpäin. Fleecelapaset Lindexiltä 2e (hups, meillä olikin jo samanlaiset samassa koossa) ja Elsa Pitkäsen rukkaset 12,90e Prismasta.


Tukholmasta perus Lindexiä. Bambi neuletunika normaalihinnalla, eli n. 15e, bambileggarit alesta 3e (meillä on tämmöset jo, joten nää menee eteenpäin) ja nukelle sekä kaverin vauvalle ens kesään mekko+caprit setti 3e/kpl.

Tukholmasta BR-leluista Little People- sarjaa 4e.

-Mari

Eka työpäivä

Uudessa paikassa siis. Ja huh, että nyt väsyttää. Toi tiedon määrä aina ekoina päivinä uuvuttaa kyllä ihan totaalisesti. Niinpä päätettiin himailla vaan tää ilta. Tekee välillä niin hyvää vaan olla kotona, Fannillekin.

Tänään sain vaan katsella töissä, huomenna joudun hommiin. Mua jotenkin ärsyttää se, että joku kyttää vieressä mun sanomisia ja tekemisiä, tulee jotenkin paljon suuremmat paineet. Ja oli puhetta että lähes kaks viikkoa olisin jonkun kanssa! Ihan taas olo et kun opiskelijana olis. Ja mä en tykkää, en sitten yhtään.

Toivoisin että saisin mahdollisimman pian tehdä töitä itekseni, vaikka sitten vaan siellä puhelimessa. Voi kyllä olla, että tulee harvinaisen puuduttavat kolme kuukautta, jos ei muuta saa tehdä kun vastata puhelimeen. Mut saa nyt nähdä. Toisaalta kolme kuukautta menee nopeeta, ihan niinku edellisessä paikassakin.

-Mari

lauantai 18. syyskuuta 2010

Hinnat kuutamolla

Käytiin keskiviikkona pyörähtämässä Itiksessä. Muutamia ostoksia tehtiin.

Lindexiltä kurarukkaset, sormikkaita, pikkarit ja kengät, kaikki 2e/kpl.

DinSkosta talvikengät, nahkaa lampaanvillavuorella, 19,90e.

Jesper Juniorista Robeez tossut 20e, heijastin ilmaiseksi. H&M:ltä sukkia 6,95e.

-Mari

perjantai 17. syyskuuta 2010

Harmittaa aika kovaa

Hammassärkyä tänään neäljäs päivä. Eilen kävin hammaslääkäripäivystyksessä, yllätykseksi homma toimi. Klo 13 oli ilmoittautuminen jonoon ja kahdenkymmenen minuutin odottelun jälkeen pääsin. Mitään vikaahan ei vaan löytynyt, sain Burana 600mg reseptin ja kehoituksen syödä niitä tasaisin väliajoin kolmesti päivässä.

Noh, yö meni hyvin. Aamulla nappasin sitten heti droppia naamaan, siinä 6.30. Särky alko 7.30, eli just silloin kun lääkkeen teho olis pitäny olla ylimmillään. Töissä alko olee jo tosi tuskasta. Joskus tossa ysin aikaan melkein itkua väänsin, nappasin pari Paraceon 500mg:sta.

Soitin uusiks hammaslääkäripäivystykseen, kello 13 tervetuloa jonoon. Jooh, 17.30 pitäis olla laivassa matkalla Tukholmaan. Satamassa kait sen tuntia aiemmin, eli 16.30. Ja se lapsikin pitäis hakea, niihin matkoihin menee sen pari tuntia. Tää on just niin mun tuuria. Harmittaa vietävästi.

-Mari

Viikonloppu maalla

Oltiin viikonloppuna kyläilemässä vähän niinku maaseudun rauhassa. Siellä oli paaaljon tyttöjä ja SAMMAKKO! Yök. Ja lapset oli likaisia, kiitos sadesään.











-Mari

torstai 16. syyskuuta 2010

The pöljät

Me ollaan just tämmösiä, mitä sitä turhaan salailemaan ;D.











-Mari

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Lappuihminen

Mä oon henkeen ja vereen lappuihminen. Muistan asiat paremmin ja saan ne paremmin myös tehtyä, kun listaan ylös. Ja jotenkin tyydyttävää kun näkee et saa jotain aikaseksi, kun homman tehtyä edessä olevasta viivasta voi tehdä plussan. Yleensä näitä lappuja lojuu useampia kerralla keittiön pöydällä.


-Mari

maanantai 13. syyskuuta 2010

Kirppispöydän saldo



Tänään käytiin tyhjentelemässä kirppispöytä. Yllätys oli iloinen kun jäljelle jäänyttä vaatetta oli ihan hurjan vähän, tuomminen Ikean Vessla laatikollinen ja siinä laatikossa oli myös yks Ikean tyhjä sininen kassi (olin varautunut tuomaan enempi vaatetta takaisin kotiin). Vein tavarat viikko sitten, paljon meni hinnoilla jotka olin vaatteisiin laittanut ja perjantaina kävin lätkimässä halvemmat hinnat kaikkeen. Saldo olikin jälleen ihan mehevä, ihan niin kuin viimeksikin. 398e sain käteen. Pöytävuokra 35e on tosta jo vähennetty. Lisäksi myin yhdet tossut suoraan tavaroita viedessä yhdelle naiselle ja pari kaveria valkkas haluamansa päältä ennen tavaroiden kirppikselle vientiä, kaverihinnoilla tietty, mutta niistäkin laskin jonkun 40e tulevan. Ihan hyvä summa siis. Kelpaa taas viikonloppuna Tukholmassa törsätä :).

-Mari

torstai 9. syyskuuta 2010

Kiitos Jesper Junior

Uutiskirjeessä tuli tämmönen lista. Ja tämmöstä mä aina kaipailen syksyisin kun ostoskeskukset alettaa mikä milloinkin.

Syyskuun tapahtumia myymälöittäin:
Jesper Junior Jumbo: Pyöreät päivät 9.-19.9.
Jesper Junior Sello: Sembalot 13.-19.9.
Jesper Junior Entresse: Entressen kyläjuhlat 15.-18.9.
Jesper Junior Forum: Hintasirkus 15.-19.9.
Jesper Junior Itäkeskus: Hinnat kuutamolla 13.-19.9.
Jesper Junior Ideapark: Tasauspäivät 22.-26.9. Tasauspäivien ajan Jesper Juniorin löytää myös Ideaparkin keskusaukiolta!
Jesper Junior Myyrmanni: Hintajumpat 29.9.-2.10

Ja nyt to-su on ulkoilupäivät ja talven topat -20%. Työpaikan Heasrista on paljon hyötyä.

-Mari

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Mä olen niin nukkunut!

Yhdeksän tunia, kertaakaan heräämättä. Luksusta. Niitä pieniä juttuja, joista osaan nauttia ihan suunnattomasti. Kyllä mä olinkin eilen väsynyt. Olo oli ihan kuin krapulassa sen edellisen yön yrjöilyn jäljiltä, varmaan se elimistön kuivuus ja väsymys. Käytiin kuitenkin kirppiskierroksella eilen, olin niin nuutunu. Ja sitten ystikset halus vielä jumboon. Toisen ystiksen poika oli nukahtanu autoon, ni jäin Jumbon parkkihalliin autoon nukkumaan sen kanssa. En oo aikoihin tehny mitään yhtä hölmöä :D. Vaikka en ehtiny edes nukahtaa, kun poikanen jo heräs ja mentiin perästä shoppailemaan.

Tänään ohjelmassa on kodin siivoilua, Me&I-kutsut ja Itiksessä täytyy varmaan käydä pyörähtämässä, jos H&M:lle olisi tullut niitä söpösiä orava-tunikoita. Huomenna illalla kirppiskamojen vienti, tiistaina mulla alkaa Zumba (Fanni menee äitille) ja torstaina Fannilla taas jumppa. Onneks se uimakoulu on ohi.

Nyt pampulainen heräs, ni täytyy alkaa kattelee parit rästiin jääneet salkkarit :).

-Mari

lauantai 4. syyskuuta 2010

Voihan mahapöpö.

Pari päivää oli vähän paha olo, eilen vähän enemmänkin kun vaan vähän, iltaa myöten paheni pahenemistaan. Ennen kymmentä menin sänkyyn ja siitä pöntön ääreen joskus 23 aikaan, kun olin yli tunnin pyöriny. Paristi oksentelin. En taas muistanutkaan kuinka hurjan kurjaa touhua se on.

Aamulla olo oli kuiva. En pisaraakaan vettä uskaltanut yöllä juoda. Niinpä varovasti aloittelin puolella lasillisella vettä aamusta. Vettä on mennyt jo ihan kivasti. Selkäkin on vihoitellut (se on tää ikä ;D) ja jouduin ottaa Buranan tyhjään mahaan. Äsken sain jo Piltinkin syötyä.

Olo alkaa olla jo ihan hyvä. Vähän on tietysti kurjaa, koska viikonlopuksi oli suunniteltu ohjelmaa. Huomenna olis ollut kaverin pojan 6-vuotis syndet ja meidät nyt toivotettiin tän myötä ei-tervetulleiksi. Ja huomenna olis yhdet Me&I-kutsut, jollen oo tartuttanu kutsujen järjestäjää lapsineen.

Perjantai oli kyllä niin odotusta täynnä. Ja päivän kruunas vielä se, että sain töitä. Aloitan heti uudessa paikassa kun edellisessä lopetan. Vaikka tuolla vanhassa olis nyt kanssa sitte ollu töitä. Mielummin olisin sinne jäänyt, ni ei olis tarvinnu stressaa taas uutta paikkaa ja uusia ihmisiä.

Et zemmosta meille.

-Mari

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Ajanpuute

vaivaa.

Mä oon nukkunu ihan liian vähän parina edellisenä yönä. Tarvitsen sen kahdeksan tuntia ja nyt oon nukkunut vaan jotain kuutta. Ja se alkaa näkymään jo töissäkin. Kun ei vaan jaksa.

Tänään olin päättänyt mennä ajoissa nukkumaan. Olin kuitenkin myös päättänyt pyörittää sekä pyykin- että astianpesukoneen. Nämä kaikki yhdistettynä uimakouluun ja pulikoimiseen hallissa sen jälkeen ei oikein toimi.

Olis voinut ajatella ja laskea ne tunnit mitä näihin menee. Olis voinut jättää jotain tekemättä ja mennä oikeesti ajoissa nukkumaan. Nyt on koneet päällä, eikä loppua näy. Eli taas valvotaan.

Suuren surun aiheuttaa myös Salatut elämät. Skipattiin ohjelma tv:stä pulikoinnin takia. Ajatuksena oli katsomo.fi, josta ohjelman piti löytyä, vaan ei löydykään. Puuh, elämä on kiinni salkkareista.

Yksi positiivinen asia tässä illassa on. Lapsi nukkuu jo, se ei siis ole aamulla superväsyny ja vedä sen vuoksi raivareita. Ehkä.

Mutta kaikista näistä huirjista vastoinkäymisistä huolimatta mä tykkään mun elämästä suuresti. Kiitos yhden potilaan, joka anto taas vähän toisenlaista perspektiiviä elämään.

-Mari