Jälleen ollaan vaikean päätöksen edessä. Asuntoasioilla ja kouluasioilla. Fannilla alkaa ensi syksynä koulu ja koko aika olen ajatellut haluavani siihen mennessä pois täältä (kamalasta) itä-helsingistä.
Ihan kokeilumielessä näppäilin Vantaan kaupungille asuntohakemuksen, en tosiaankaan odottanut saavani sieltä ythään mitään tarjousta, koska meillä ei kuitenkaan ole kiireellistä asunnon tarvetta. Vaan toisin kävi. Pari viikkoa taisi mennä hakemuksen jättämisestä ja tarjottiin kahta asuntoa, joista piti valita kuitenkin vain toinen, josta haluan virallisen tarjouksen.
Tämä nykyinen asunto on meille täydellinen, 3h+k, 64 neliötä, vuokra tosi vähän, vajaat 600 euroa. Mummi ja ukki kävelymatkan päässä. Kaksi koulua lähellä. Lähimpään en Fannia missään nimessä halua, joten jos tähän jäädään joudun todennäköisesti siirtämään Fannin isovanhemmilleni kirjoille, jotta pääsee edes vähän parempaan kouluun (matkaa n. 400m). Mutta tietäähän sen mitä nää koulut täällä on, paljon maahanmuuttajia, luokkakoot hurjan isoja.
Uusi asunto olisi muutaman kilometrin päässä Jumbosta, talo rakennettu vuosi sitten. Asunto 3h+kk+s, 55,5 neliötä, vuokra vähän vajaa 700 euroa. Lähin koulu Kartanonkoskella, jonne matkaa 1,7km. Alue huomattavasti parempaa ja rauhallisempaa, mutta toi koulumatka! Kuinka ihmeessä ekaluokkalainen kulkee yksin tommosen matkan. Pyörällä? Bussilla? Pakokauhu! Jo nyt. Vaikka ei olla käyty edes katsomassa asuntoa vielä.
Töistä on vähän lupailtu toimea vuoden alusta. Olen vihdoinkin uskaltanut katsoa myös omistusasuntoja tosissani. On ne vaan niin kalliita. Kuitenkin mietin onko mitään mieltä maksaa vuokraa lähes 700 euroa, kun voisi laittaa saman rahan omaankin pussiin. Tuntuu vaan että pysyvämpiä päätöksiä on pakko tehdä nyt, koulun alettua ei voi enää muuttaa, johan tässä on muutenkin muutettu 1-2 vuoden välein, riittäis jo mulle.
-Mari