Hyvä DNA!

Tuli uusi puhelin, mukana sim-kortti, joka melkein tippui matkalle. Kotona huomasin sim-kortin töröttävän laatikosta ulos.

-Mari

Kirjavinkki

Ihan huippuhyvä. Anna-Leena Härkönen- Onnen tunti. Suosittelen!

-Mari

Minymon heijastimet

Fannilla on nyt loppusyksystä ollut viileämmillä ilmoilla käytössä Minymon takki ja housut. Heijastimet alkoi repsottamaan liian nopeasti, ei varmaan ole mitään jäljellä heijastimista talven päättyessä. Takki ja housut on samasta mallistosta ja ainakin Bobo myi näitä pareittan (meidän takki ja housut tilattu eri nettikaupoista), takin pinkki raita on eri sävyinen kuin housut. Takissa on lumilukko, joka on ihan liian löysä, ei hyödytä mitenkään.

-Mari

Metsään meni

äiti sekä tyttö. Sunnuntain ihana auringonpaiste sai meidätkin kömpimään kotipesästä ulos. Pitkästä aikaa oli myös kamera mukana. Evääksi otettiin mandariinia (äitille) ja piparia (tytölle). Tällä kertaa oltiin ulkoilemassa, ei lenkillä. Tyttö oli onnessaan, kun sai kiipeillä kallioilla.

-Mari

Koululaisen toppaa

Mä elän talvea 2012-2013 vaatehankinnoissa. Tai pitäis varmaan jo tietää mitä aleista ostetaan. Tämä tuleva talvi on viimeinen talvi haalareissa. Viimeinen talvi vaaleanpunaisissa, ei uskalla enää seuraavaksi talveksi ostaa mitään pinkkiä tai vaaleanpunaista. Nyt haetaan mustaa, se on ainakin neutraali koululaisella. Hieman haikein mielin katselen Cupcaken ja muita pienemmille suunnattuja mallistoja. Housuja tarvitaan ensi talvelle varmaankin kahdet. Molemmat mustina, olen katsellut Molon Polluxeja ja Peakin housuja. Jälkimmäiset toimii ainakin lasketellessa paremmin. Toiseksi takiksi haluaisin pidemmän takin, joko parka-mallisen tai tyttömäisemmän, vähiin käy tarjonta. Toinen takki taas saisi olla laskettelutakki-mallinen. Jotain tämmöstä lähdetään siis hakemaan ensi talvelle:

Kuvat: ellos.fi ja lekmer.fi

-Mari

Vaikea päätös

Jälleen ollaan vaikean päätöksen edessä. Asuntoasioilla ja kouluasioilla. Fannilla alkaa ensi syksynä koulu ja koko aika olen ajatellut haluavani siihen mennessä pois täältä (kamalasta) itä-helsingistä.

Ihan kokeilumielessä näppäilin Vantaan kaupungille asuntohakemuksen, en tosiaankaan odottanut saavani sieltä ythään mitään tarjousta, koska meillä ei kuitenkaan ole kiireellistä asunnon tarvetta. Vaan toisin kävi. Pari viikkoa taisi mennä hakemuksen jättämisestä ja tarjottiin kahta asuntoa, joista piti valita kuitenkin vain toinen, josta haluan virallisen tarjouksen.

Tämä nykyinen asunto on meille täydellinen, 3h+k, 64 neliötä, vuokra tosi vähän, vajaat 600 euroa. Mummi ja ukki kävelymatkan päässä. Kaksi koulua lähellä. Lähimpään en Fannia missään nimessä halua, joten jos tähän jäädään joudun todennäköisesti siirtämään Fannin isovanhemmilleni kirjoille, jotta pääsee edes vähän parempaan kouluun (matkaa n. 400m). Mutta tietäähän sen mitä nää koulut täällä on, paljon maahanmuuttajia, luokkakoot hurjan isoja.

Uusi asunto olisi muutaman kilometrin päässä Jumbosta, talo rakennettu vuosi sitten. Asunto 3h+kk+s, 55,5 neliötä, vuokra vähän vajaa 700 euroa. Lähin koulu Kartanonkoskella, jonne matkaa 1,7km. Alue huomattavasti parempaa ja rauhallisempaa, mutta toi koulumatka! Kuinka ihmeessä ekaluokkalainen kulkee yksin tommosen matkan. Pyörällä? Bussilla? Pakokauhu! Jo nyt. Vaikka ei olla käyty edes katsomassa asuntoa vielä.

Töistä on vähän lupailtu toimea vuoden alusta. Olen vihdoinkin uskaltanut katsoa myös omistusasuntoja tosissani. On ne vaan niin kalliita. Kuitenkin mietin onko mitään mieltä maksaa vuokraa lähes 700 euroa, kun voisi laittaa saman rahan omaankin pussiin. Tuntuu vaan että pysyvämpiä päätöksiä on pakko tehdä nyt, koulun alettua ei voi enää muuttaa, johan tässä on muutenkin muutettu 1-2 vuoden välein, riittäis jo mulle.

-Mari

Luopumisen tuskaa

Tiskikone ja minä ei tulla enää toimeen. Se ryttyilee päivittäin. Uuden hankinta olisi edessä. Tuo edellinen oli noin 500 euroa, selkeästi liian halpa, kun jaksoi ainoastaan nelisen vuotta toimia hyvin ja päälle kaksi vuotta huonosti. Pesutuloksessa ei ole vikaa, ei vaan meinaa ottaa vesiä sisäänsä ja aloittaa pesuohjelmaa. Jynskyttää ja pynskyttää paikallaan.

Tein pikakatsausta. Takuut on lähes olemattomia, 2 vuotta. Jos koneeseen satsaa 1200e, ni luulis sille saavan takuuta 10 vuotta. Järkyttävää. Hyvin pienen hetken harkitsin jo elämää ilman tiskaria, mutta tulin onneksi nopeasti järkiini. Nyt pitäis vaan tyhjästä nyhjästä tieto mikä on laatukone ja kestäis kauan! Ja olisin todellakin valmis maksamaan vaikka sen 1200e, jos saisin 10 vuotta takuuta. Yksi merkki on poissuljettu ja se on Whirpool!

-(kiukkuinen) Mari

Pst. olen putsannut kaikki mahdolliset osat, jotka olen koneesta osannut irroittaa, eilen meinasin istua koneen eteen keittiön lattialle ja huutaa sille haistaa paskaa. Fanni nukkui jo siihen aikaan. Nyt se kone taas temppuilujen jälkeen lähti pesemään.

6-vuotias

päiväkotikuvissa. Ryhmäkuva kiva. Kaverikuva ihana. Yksittäiskuvat OMG. Ilmeisesti on ollut kavereille tarve esittää jotain, ilmeet ihan pöhlöjä, harmittaa niin vietävästi. Ensimmäinen kuva mielestäni näistä kelvollisin. Keskimmäisessä kädet puuskassa! Tarrakuvat on viimeisestä, ei yhtään Fannin ilme, palautukseen menee. Sori mummi, syytä lasta ja kuvaajaa :D.

-Mari

Voih blogger.

Ulkoasun muokkaaminen on mennyt ihan käsittämättömän hankalaksi. En ymmärrä miten olen joskus osannut sitä muokata. Tällä mennään toistaiseksi, blaah. Muuten ihan ok, mutta reunoilla on tyhjää tilaa paaaljon ja teksti on niin pientä etten meinaa nähdä sitä.

-Mari

EDIT: ja mistä noi typerät linkitkin tuohon reunaan tuli?!!?

"Äiti onko tonttuja oikeesti olemassa?"

Isompi lapsi on haastavampi. Peittelin Fannia äsken sänkyyn ja tyttö esitti vaikean kysymyksen.

Vastasin: "en tiedä". Ei riittänyt vastaukseksi, tivaaminen jatkui. Lisäsin "on niitä varmaan, jos haluaa uskoa". Ja tyttö siihen "mä kyllä luulen, että äiti aina yöllä kipittää", ja viittaa joulukalenterin täyttämiseen. Hetken olin hiljaa ja sanoin "näinhän se on". Fanni hetken monttu auki ja "oikeestiko?" silmät pyöreinä. Ei olisi siis vielä pitänyt rikkoa illuusiota. Olen varmaan joulukalenterista jonkun kanssa puhelimessa jutellut ja seinillä on taas ollut korvat.

Töissä on ollut poikkeuksellisen raskas viikko, pitkät päivät ja päälle vielä kaikki iltamenot. Huomista ja viikonloppua siis odotellessa. Viikonloppu ollaan ja möllötetään, siivotaan jos jaksetaan. Perjantai tietää karkkipäivää, sitä olen odottanut kovasti koko viikon, ja nyt koen todella ansainneeni sen. Aihetta juhlaan saattaa myös olla lähikuukausina :).

-Mari

Neuleita

H&M:ltä tuli jälleen joku uusi kuvasto, jossa oli useampi tosi kiva neule. Kaikki kyseisen puljun neuleet ja neuletakit nyppääntyy ja pyppääntyy pesussa johtuen materiaaleista. Haaveilen täysvillaisesta neuleesta/neuletakista. Pitäis varmaan hakea jostain muualta kuin H&M:ltä. Nää on kyllä sen verran kivoja, joten jospa sitä alejen alettua kokeilisi taas.

-Mari

Kirppikseltä

Lähikirppikseltä löytyi nämä Cupcaken uudenveroiset farkkucaprit, Fannin koko ja hinta 3,5e!

-Mari

The kumisaappaat

Mä tykkään kauheesti ostaa kumisaappaita, yleensä niitä on kaapissa jemmassa aina pari numeroa eteenpäin :). Hunterit haluaisin molemmille, joskus aikoinaan niitä sai halvalla, ei enää. Tämä pari tuli Ellokselta. Jonkun alen jälkeen hinta n. 16e. Fanni rakastaa. Äsken tarkastelin lähempää, jälki tosi huonoa. Heitin paketit ja muut pois, joten olkoot. Ei näitä palauttaakaan voi, tyttö on ihan jumissa näihin. En punaisesta ole viime vuosina välittänyt. Nämä tulee kuitenkin popin takin (valkoisella pohjalla värilliset raidat) kaveriksi, joten sopii kivasti.

-Mari