perjantai 31. joulukuuta 2010

Uudenvuodenlupauksia

1. Harjaan hiuksia enemmän kuin vuonna 2010: Ajattelin eka, et kerran päivässä, mutta tiedän jo etten pysty siihen. Tänä vuonna oon harjannu niin vähän, ettei paljon tarvii tehdä, jotta lupauksen pystyy pitämään.

2. En torkuta herätyskelloa: Meinaan myöhästyä joka aamu, koska torkutan, torkutan ja vielä kerran torkutan. Kännykästä pitäisi saada pois tää ominaisuus. Tänään jo treenasin, onnistuin olemaan torkuttamatta, mutta silti melkein myöhästyin!

3. Parannan ajotapojani: Sikailen liikenteessä vähemmän, en tee kiusaa muille (paitsi jos joku tekee eka!). Ajan nopeusrajoitusten mukaan +10km/h aina, kun ei ole kiire. Yritän opetella rauhallisemmaksi kuskiksi ja olla ajamatta kaasu pohjassa.

4. Järkeistän shoppailua: En ostaa kaikkea vähänkin kivaa mitä eteen tulee, pyrin ostamaan vaan ne tosi kivat, jottei vaatetta tursuis joka paikasta ja jotta rahaa olisi muuhunkin kivaan, esim. jonkun matkan voisi ottaa tähtäimeen.

Ehkä tässä oli jo riittämiin ;).

-Mari

tiistai 28. joulukuuta 2010

Monttu auki Sellossa

Eilen oli pakko päästä shoppaamaan. Itäkeskus on niin nähty, keskustaan liian vaivalloinen mennä. Sello on kiva, sinne siis. Mutta koin järkytyksen. Vaikka kuinka oon lähiössä lapsuuteni kasvanut, enkä ikinä ns. hyvämaineisella asuinalueella asunut, niin jostain syystä mua järkytti herra-nisti, joka niiskas jotkut kokaiinit nokkaansa lelukaupan edessä, samalla kun neiti-nisti pakkasi jollekin lapselle lahjaa vieressä. Epäselväksi jäi ostivatko lahjan vai kantoivatko vaan ulos. Tosin varastaminen on pikkujuttu sen rinnalla mitä herra-nisti touhusi. Mihin tää maailma oikein on menossa?

Kammottavaa.

-Mari

maanantai 27. joulukuuta 2010

Jouluaattona

tultiin laivalta ja mentiin suoraan mun äidille. Syötiin riisipuuroa aamupalaksi, käytiin joulusaunassa sillä aikaa kun odoteltiin enoa (mun veljeä) kuusenhakureissulta maalta. Eno tuli kuus(i)en kanssa ja oli ollut nokkela. Kun ei löytynyt tarpeeksi tuuheaa, niin hän nappasi kaksi ja niinpä saatiin tuuhea kuusi, jossa oli kaksi latvaa. Ei se oo niin justiinsa, ja saatiin todella kaunis ja tuuhea kuusi! Ja myös makoisat naurut.

Ennen laivareissua tehtiin piparkakkutalo. Ei ihan alusta loppuun, kun taikina oli pakastealtaasta :).

Kaunis lapseni!

Mummin rappusilla leikkiä kameran kanssa.



Joulupukki teki suuren virheen ja toi kannettavan DVD-soittimen.

Muita lahjoja:
- suksipaketti
- baby born nukke, koira ja kelkka
- muistipeli
- lautapeli
- kirjoja 2kpl
- muumi dvd-boksi
- vaahteranmäen eemeli dvd-boksi
- villasukat

Varmaankin oli vielä jotain muutakin, ei vaan kaikkea muista. Lahjoja oli oikein kohtuullinen määrä, tosin toisessa mummolassa odottaa vielä kuusi pakettia.

-Mari

sunnuntai 26. joulukuuta 2010

@ Stockholm

Aatonaatto meni kivasti Tukholmassa, ei Fanniakaan ehtinyt jännittää tuleva aatto niin paljoa, kun oli muuta puuhaa Tukholmassa ja laivalla. Reissu meni oikein erinomaisesti, mulla ei mennyt kertaakaan hermot! Tää oli ihan uutta. Yleensä on pinna aina tosi kireellä, kun kakara ei käyttäydy. Tai sitten musta on tullut niin paljon lepsumpi. Könyshän toi taas aamupalabuffetin yhteydessä siellä lattioilla, istuttiin ihan reunassa, eikä ollut juurikaan ihmisiä, ni annoin vähän könytäkin, kun ei tosiaan häirinnyt muita. Sain ainakin itse syödä rauhassa!





Mäkkärissä jakoivat minikokoisia jätskejä lapsille ilmaiseksi. Kyllä Ruotsissa on asiat paljon paremmin, mäkkärissäkin ;D.

Leijonakuvat on jo ihan perinne, joka matkalla täytyy räppästä.

Tukholmassa käytiin yllätys yllätys shoppailemassa. Siellä H&M aletti kyllä paljon paremmin kuin Suomen puolella. Niinpä mukaan tarttui H&M:ltä vaatetta, pääasiassa seuraavaa kokoa jemmaan. Onhan se vähän pöljää kantaa sieltä iso kassillinen vaatetta, kun samaa tavaraa saa täältäkin, vaikkakin himpun kalliimmalla.



Harmaa LOGG huppari 7,5e, vaaleanpunainen perustrikoopaita 3e, Barbapapa t-paitoja 2kpl 5e/kpl (normaalihintaisia), vaaleanpunaiset perustrikoot 3e, valkoiset neuleleggarit 7,5e, Beige takki ensi talveen 17,5e (tää samahan meillä nyt on ollut vaaleanpunaisena) ja farkut 7,5e. Lindexiltä ostettiin myös valkoinen trikoopaita 3e (pesussa toisen barbapapa t-paidan kanssa).

Oikein mukava ja onnistunut reissu oli.

-Mari

keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Oi joulupuu minkä teit

Etin kameraa eilisen illan, etin kameraa aamun. Kaikki mahdolliset (ja myös mahdottomat) paikat kolusin läpi muutamaan kertaan, jääkaappiin en sentään kurkannu, mistään ei kameraa löytynyt. Alko jo vähän hermoa kiristämään, kun reissuun pitää lähteä HETI, kun vaan työpäivän jälkeen ennättää kotiin tavaroita hakemaan. Melko tiukalla aikataululla riennetään satamaan.

Olohuoneessa sohvan vieressä nököttää pieni tekokuusi ilman koristeita. Ja olishan se pitänyt arvata mistä kamera löytyy näin joulun aikaan, tietysti kuusen alta! Onneksi kuuseen oli eksynyt yksi koriste, joka toimi johtolankana. Nimittäin kameran ja tietokoneen väliin tuleva piuha! Siinä vasta oli komea köynnös kuusen oksilla. Kiitos johdon tajusin nostaa kuusta ja siinähän se kamera kyljellään maassa retkotti. Olin ilmeisesti asettanut ne huolellisesti sohvan käsinojalle ja veikkaan, että joku pieni ihminen oli riehaantunut sohvalla ja kamera on saanut kyytiä käsinojalta.

Onneksi löytyi.

-Mari

tiistai 21. joulukuuta 2010

Me lähdetään etelän lämpöön!

Oon kytänny viime päivinä aika tiuhaan noita säätiedotuksia. En telkusta, mutta netistä. Ja muuttuuhan ne jatkuvasti. Eilen näytti, että me ei päästä etelän lämpöön, mutta tänään näyttää taas lupaavalta. Huomenna lähtee laiva kohti Tukholmaa.

Torstaiksi on luvattu Helsinkiin -23 astetta ja Tukholmaan -4 astetta. Eikö sitä voi jo lämmöksi kutsua Helsinkiin verrattuna?

Toivottavasti tää nyt vaan pysyis. En oo lainkaan varma haluanko poistua koko laivasta, jos pakkanen huitelee -25 asteessa.

-Mari

maanantai 20. joulukuuta 2010

Iltojen ilot

Yksi ilta ruokapöydässä tapahtunutta. Fanni syö jugurttia tonttulakki päässä, laitan tiskejä.

"Hälytys,hälytys, lusikka on varastettu" ja kilisyttää samalla tonttulakin kulkusta. Lusikan oli siirtänyt itsestään kauemmaksi. Voi 5-vuotiaan mielikuvitus.

Tänään taas piisaa itkua ja meuhkaamista. Melkeinpä tunti sitten oli nukkumaanmeno. Ja tuolla tuo riekkuu. Oikeestaan itkenyt siitä saakka, kun piti nukkumaan käydä. Etsii jotain apinaa (ilmeisesti pehmolelua), mun mielestä meillä ei ole mitään apinaa! Arghh. Kiukkuu ja haukottelee. Eikä kuulemma mene nukkumaan ennen ku apina on löytynyt.

Taidan käydä itse nukkumaan, niin eiköhän tuokin tuosta petiinsä asetu.

-Mari

lauantai 18. joulukuuta 2010

Kurkkaus talveen 2011-2012

Laiska ei jaksa kuvata, kun netistäkin on kuvat saatavilla.

Ensi talvena Fanni on eskari. Uskoisin, että haalarilla kuitenkin pääasiassa mennään päiväkodissa.

Ticketin haalari Ellokselta -40% alella, n. 94e.

Takki Minymolta Oz baby verkkokaupasta 55e.

Pinkit housut Jesper juniorista Tähti-Jonathania, -25& alekupongilla n. 30e.

Tämä odottaa vielä postissa. Molo Kids polaris haalari Keltaisesta ketusta -30%, n. 103e. Tässä epäilyttää toi väri, kun en livenä vielä ole nähnyt. Värinä berrie, eli punaisen ja pinkin sekoitus. Ja punainen kun ei iske sitten yhtään.

Ja kokona meillä on ensi talvena jo 122cm. Aika kuluu ja vuodet vierivät! Huh, sanon minä.

-Mari

Kuvat: ellos.fi, kuperkeikka.fi, jesperjunior.fi ja babyshop.de

perjantai 17. joulukuuta 2010

Stressitön joulu

Jostain syystä mä en oo juurikaan stressannu joulua. Ehkä siks, että mä oon ihan pihalla. Kaikesta. Siis ihan kaikesta. Me ollaan vaan möllötetty, koko joulukuu (ainakin tähän saakka) on vaan lipunut ohi. Tuntuu, etten oo saanu mitään aikaseks ja silti aikaa on kulunut hurjasti.

Jouluvalmisteluista. Korttikuva otettiin ajoissa, en kauheesti jaksanut panostaa. Kortit sain ajoissa postiin, myös lahjakuviot on ollut hyvin selvästi jo pitkään, yksi lahja vielä puuttuu- Fannin kummille. On vaan niin vaikea keksi, sama ongelma on joka joulu. Lahjat pitäis vielä pakata, ja osa niistä odottelee vielä postissa noutajaansa.

Jouluverhot ja pöytäliinan sain laitettua ihan hyvissä ajoin, siihen kodin koristaminen jouluun sitten jäikin. Pieni koristekuusi tönöttää vessaan kuuluvan laatikoston päällä olohuoneessa ilman koristeita. Vessan laatikosto ei mahdu vessaan, yksi pyörä on rikki. Tavarat sieltä pitäisi sijoittaa jonnekin ja laatikosto viskasta roskiin. Minikuuselle en ole keksinyt paikkaa, ja koristeet on todennäköisesti kellarissa. Olkoot siellä. Laitetaan, jos jaksetaan ja ehditään.

Tänään pikkujouluillaan meillä. Olin kokonaan unohtanut. Muistutus tuli ystävältä toissapäivänä, kun kyseli aloitusaikaa. Ei olla siivottu. Muuton jäljiltä aina vaan lojuu tavaroita pääasiassa keittiön pöydillä. Tavaroita, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa, kuten esimerkiksi silitysrauta. Onneks ne on ystäviä, ne ehkä selviää meidän kaaoksessa.

Eilen juostiin keskustassa kaupoilla ja joulun tuloa ihastelemassa narinkkatorilla sekä Stockan jouluikkunasta. Ei ehditty edes Tuomaan markkinoille. Jotain mä siis olen saanut aikaiseksi kuitenkin. Ostoksia nimittäin. Ja paljon! Meidän ensi talvo topan osalta alkaa olla kasassa. Kun vaan jostain löytyisi aikaa kuvata, niin voisin yrittää jonkinlaista postausta ostoksistakin tehdä.

-Mari

tiistai 14. joulukuuta 2010

Joulupatakeräys

http://www.joulupata.fi/?page=lahjoita&potti=Äitibloggaaja

Kaikki osallistumaan blogistiäitien joulupatakeräykseen :).

-Mari

Paketti siellä, paketti tuolla, paketti täällä!

Eilen tuli postista viesti, tilaamanne paketti on noudettavissa postista. Käytiin työ- ja hoitopäivän päätteeksi postissa. Posti oli tukossa, ei kauaa jaksettu odotella, lähdettiin pois. KOSKA. Tiedän, että sinne voi hyvin tupsahdella lisää paketteja viikon sisään. Niinpä on joka päivä turha käydä jonottelemassa. Niinku Fanni sano, mennään viikonloppuna heti aamulla, ni ei ole jonoa. Kun lähdettiin postista pois, niin jono oli jo niin pitkä, ettei enää sisään mahtunut. JOULU.

Äsken tuli viesti. Matkahuolto Kamppi: pakettisi on noudettavissa. Nyt mä oon jo pihalla. Mikä ihmeen paketti tulee matkahuollon kautta :O. Keskustassa on tullut viime aikoina käytyä tosi harvakseltaan. On ollut niin paljon kaikkea muuta, ettei oo ehtinyt. Kaipaan sinne kyllä hurjasti, ja nythän meillä on syy mennä sinne! Tällä viikolla on paljon lyhennyksiä, joten ehkä joku ilta repästään ja tehdään matka ytimeen ;). Ja syy, ettei tuu mentyä on auto, ihan liian vaikeeta kyseisen kulkuneuvon kanssa. Ja metro ja jalat on niin hidasta ja työlästä. Ollaan laiskoja.

Keskustassa suunnattaan varmasti Kampin lisäksi muutamiin kauppoihin, Tuomaan markkinoille, sekä sinne senaatintorin iiiisolle lumikasalle, josta Lasten kaa- blogin Mari bloggasi. Se näytti huisin hauskalta. Kunhan noi pakkaslukemat vaan pysyisi alle kympissä, että tuolla pihalla voi elää.

-Mari

sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Mummin viiskymppiset

Äitini täytti pyöreät 50 vuotta marraskuun loppupuolella ja lähti tuolloin reissuun "pakoon" synttäreitä. Ystävätpä teki jällin ja päätti järjestää yllärisynttärit. Mökkinaapureista yhden tyttö opiskelee ravintolakoulu Perhossa ja he olivat vailla opinnäytetyötä. Niinpä synttärit järjestettiin Perhossa, jossa nämä kokki-opiskelijat tekivät ruoan opinnäytetyönään. Kaikki juhliin osallistuneet vieraat maksoivat 25 euroa, joka piti sisällään ruoan sekä kukat ja lahjan äidille. Eli todellakin halvaksi tuli tämä ruokailu.

Tilaisuuden piti olla ainoastaan aikuisille. Fannin oli tarkoitus mennä kummitädille hoitoon, mutta koska neitonen on aina vaan flunssassa, peruttiin kummitädille meno ja otin Fannin mukaan. Fannin kummitäti on astmaatikko ja aina saadessaan pienenkin flunssapöpön äityy flunssa pahaksi ja menee keuhkoihin, jolloin saattaa tarvita jopa sairaalahoitoa. Pyritään siis välttämään tartuttamista viimeiseen saakka.

Välissä oli aina ohjelmaa, joista äiti panikoi, kun ei tiennyt mitä tuleman pitää. Ja mä kun olin kiusannut äitiä, kysyi multa edellisenä päivänä "tarviiko sinne pikkukengät mukaan?", vastasin, että "no jos pikkuhousut laitat, niin eiköhän se riitä", ja tästä äiti tietty oli ihan kauhuissaan. Kiusa se on pienikin kiusa :). Juhlien organisoija H on kyllä ihan mestari tässä, suunnitellut jo reilu kymmenen vuotta sitten ohjelman isin neljäkymppisille.





















Oikein onnistuneet juhlat ja ruokakin oli huippua mun ennakkoluuloista huolimatta. Annoin ihan hyvän arvioinnin ruokaan liittyen opinnäytetyön tekijöille ;). Yks mikä jäi harmittamaan, niin unohdin kokonaan kuvata alkuruokana olleen keiton. Ajattelin tehdä kuvista äidille kuvakirja, joko ihan jonkun valokuvafirman sivuilla tai sitten teettää kuvat ja kasata joku kirjanen, johon voisin myös liittää kutsukortin mukaan.

-Mari

lauantai 11. joulukuuta 2010

Telkusta ja sen tuijottamisesta

Meillä on tullu uudessa kodissa probleemaa telkun kanssa. Vanhassa kodissa oli vanha telkkari ja digiboksi, joita Fanni ei osannut laittaa päälle. Myös dvd:tä katsoessa piti vaihtaa kanava, eikä pirpulainen tätä itse osannut tehdä. Nyt uudessa kodissa puhaltaa uudet tuulet. On tää nykyaika vaan hienoa, kun telkkarissa itsessään on sisäinen digiboksi (puhunkohan nyt puutaheinää?), telkkari menee päälle yhdestä napista ja dvd:kin lähtee pyörimään ruudulla, kun vaan lykkää dvd:n luukusta sisään.

Ja nythän Fanni kattelis ihan jatkuvalla syötöllä. Leikki on jäänyt selkeesti tosi vähälle, kun aika menee telkkarin ympärillä pyöriessä. Ja vaikka sieltä ei tulis mitään, niin silti pirpulainen laittaa sen päälle ja pitää sitä päällä, ja huudattaa sitä. Ja mua kun niin ärsyttää telkkarista tuleva taustamelu, mielummin nautin hiljaisuudesta tai hyvästä musiikista.

Eilen meni jo hermot ja nostin kaukosäätimet kirjahyllyn päälle. Pirpulainenpa haki pallin ja nuken kylpyammeen ja yritti saada kapulat tv-tason päältä kaikki edellämainitut roinat kasaamalla, oli melko turvallisen näköistä touhua, ja varsinkin kun se uus telkku oli siinä vieressä! Aikani katselin touhua ja nuken vannan tullessa kehiin pistin stopin tytön touhuille.

Luulenpa, että meillä vietetään viikonloppua kaket hyllyn päällä. Tekee varmasti tytölle hyvää hieman vieroittautua telkun ihmeellisestä maailmasta. Lupasin kyllä jo, että histamiinin luukun saa katsoa, mutta jää sekin väliin, jollei hän kysele sitä. Ja se on onneksi vain 12 minuuttia. Viikonloppuna kun ei tuu salkkareitakaan, niin on hyvä viettää telkutonta ;).

-Mari

torstai 9. joulukuuta 2010

Maja

Fanni rakensi yksi ilta itselleen majan tyynyistä ja torkkupeitosta. Kysyi saako mennä sinne yöunille ja myönnyin. Tyynyjen takana/alla oli pieni, juuri neidin mentävä kolo, jonne hän sitten nopeasti nukahtikin.

Kävin jossain vaiheessa kurkkasemassa ja melko punakkaa pää sieltä tuli vastaan. Hetken kuluttua hän sitten olikin jo heivannut majan rakennusaineet lattialle.

-Mari

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

MeilläKIN sairastetaan

Alkusyksy oltiin niin terveitä, ihan hämmästelin. Nyt ollaankin sitten jo toista kertaa lyhyen ajan sisällä kotona. Eilen soitettiin päiväkodista, että tytöllä on lämpöä. Hyvin lievää sellaista, mutta yskä on ollut mahtava ja nenä vuotaa. Eilen oli myös päänsärkyä.

Tänään oli pakkorako käydä enon/veljeni työpaikalla korjauttamassa pakoputki. Ja ihana velikulta saikin sen korjattua, ei tarvinnut rahaa taas laittaa autoon. Jos sitä yhden joululahjan ostaisi palkaksi tästä hyvästä ;). Pyörähdettiin myös pikana kirjastossa vaihtamassa kirjat uusiin ja postista hakemassa muutamat joululahjat. Ennätin joululahjaostoksillekin, kun laitoin Mannin enon matkassa mummolaan. Joululahjat alkaa olemaan aika hyvin jo kasassa. Ainoastaan Fannin kummitädin lahja tuottaa päänvaivaa.

Kotona on leikitty, välillä levätty. Uusi matto soveltuu oikein hyvin levähtämiseen leikin lomassa, varsinkin kun nappaa sohvalta torkkupeiton matkaan. Flunssasta huolimatta Manninkainen jaksaa myös hyppiä ja pomppia.











Fanni tykkää käyttää kotona tommosia alustoppeja. Meillä on ollut ihan muutamat vaan ja ne tuntuu aina olevan pesussa. Tänään kävin H&M:stä ostamassa parit toppi ja pikkarit-settiä lisää, pukinkonttiin :).

Ei mainoksia kiitos.



Mainoksia tuntuu tulvivan postiluukusta päivittäin. Ei niitä ennätä edes lukea. Vanhan kodin ovessa oli keltaisesta pahvista tehty lappu, nyt Prismassa oli valmiita kylttejä. Toivottavasti pysyy ovessa.

-Mari

tiistai 7. joulukuuta 2010

Ei hyvää päivää!

Tässä loistava esimerkki kuinka hienosti meidän hyvinvointivaltio toimii.

Ystävä soitti viikonloppuna. Hänen 4- ja 6-vuotiaat lapset olivat olleet isällään. Lauantai-iltana n. klo 21 soitettiin lastensuojelusta. Isä oli tuonut vanhemman lapsen sairaalaan päivystykseen astmakohtauksen vuoksi, ja puhaltanut siellä 2,4 promillea. Toisen lapsen jättänyt jonkun naisen hoitoon, jonka nimeä ei osannut sanoa. Lasten isä oli aggressiivinen ja yritti haastaa riitaa ystäväni kanssa. Puhui lapsen kuulleen idioottimaisuuksia "olisiko minun sitten pitänyt jättää x kuolemaan sinne", ja siis lapsen kuullen! Vartija oli sairaalassa heidän kanssaan. Kun pääsivät vanhemman kanssa pois, lähtivät etsimään nuorempaa. Ystävä sai poliisit mukaan miehen käytöksen vuoksi. Löysivät hysteerisesti itkevän nuoremmankin sitten jostain osoitteesta. Lastensuojeluviranomaiset tekivät huostaanoton, jossa lapset sijoitettiin äidille.

Tänään ystävä sai puhelun lastensuojelusta. Lapset voivat taas mennä isälleen tapaamisoikeuksien mukaan. Ovat aikoinaan huoltajuudesta oikeudessa ollut, tuolloin isä haki yksinhuoltajuutta. Luojan kiitos ei sitä saanut. Ystävä on useasti sanonut, että tekis mieli mennä poliisien kanssa puhalluttamaan lasten isä, kun lapset ovat isällään. Isä on alkoholisti, tupakoi myös sisällä, vaikka toinen lapsista on astmaatikko. Ystävän kanssa ihmeteltiin minkä takia ylipäätään edes haluaa olla lapsien kanssa, jos tietää vetävänsä kännit.

Kuinka paljon pitää tapahtua, että tapaamisoikeudet evätään? Seuraavalla kerralla se isä voi olla vaikka sammunut, kun jommallekummalle lapsista sattuu jotain. Ja tuskinpa isän moinen kännääminen muutenkaan tekee kovin hyvää lasten psyykeelle.

-Mari

maanantai 6. joulukuuta 2010

Talven ekat luistelut












Ajankohta talven ekalle luistelulle oli mikä mahtavin, kukaan ei ollut auraamassa kenttiä. Pyllähtäminen ei tehnyt kipeää, niinpä vauhtia riitti. Taitoluistelusta ollaan Fannin kanssa puhuttu paljon, että haluisko mennä kokeilemaan, ja haluaisihan tuo. Luulen vaan, että jääkiekko olis enemmänkin sen juttu. Sen verran kovaa pitää päästä, viis tekniikasta ;D.

Ja olin taas unohtanut. Lasten suurin ilo talvella. Lumi. Tai siis sen syöminen. En oikein osaa sanoa kantaani tähän asiaan. Ei ne sen syömisestä kuole. Ja kuinka kivaa se olikaan silloin lapsena! Enkä mä ainakaan siitä ikinä mitään matoja saanut. Tavan vuoksi oon siitä aiemmin naputtanut, ehkä nyt lakkaan naputtamasta, kunhan ei mistään kissanpissakasasta sitä lunta syö, ja sen luulis tajuavan ton ikäisen jo itekin.

Niinpä matkalla kotiin pulkassa on lapsen ruoat. Näin hän itse kertoi.

-Mari

Salikselta



Servettejä ja pinnejä+ponnareita. Kiitos salainen ystävä :).

-Mari

perjantai 3. joulukuuta 2010

Ihana perjantai!

Lunta tuiskuttaa taivaan täydeltä. Luvassa on tavallista pidempi viikonloppu parhaassa seurassa. Töissä tänään rauhallisempi päivä, koko viikko on ollut tosi hulinaa. Radiossa soitetaan välillä jo joululauluja.

On tää taas nin parhautta. Elämä <3.

-Mari

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Jo taas pörisee!

Auton pakoputki nimittäin. Siitä on pari kuukautta, kun pakoputkea uusittiin, keskiosa ja takaosa. Tänään alko pörinät, koko aika voimistuen. Ajettiin Fannin isän työpaikalle tarkastamaan auton alakerran tilannetta työ- ja tarhapäivän päätteeksi. Ja tuomio oli, että melkein poikki etuosan ja keskiosan välistä. Taisi päästä muutamat ärräpäät.

Kyllä se vaan niin on, ettei mua ole tarkoitettu rikastumaan. heti kun tulee himppusen ylimääräistä pätäkkää, niin samantien tulee jotain ylimääräistä menoa. Veronpalautuksen kun napsahtaa sopivasti tilille, niin saa upottaa ne ruhtinaalliset 200 euroa jälleen putkeen. Ja vasta kun mä siihen samaiseen putkeen tuuppasin rahaa jonkun 300e silloin 2kk sitten.

Tai sitten tässä on kyse siitä, ettei mun auto tykkää reissaamisesta maaseudulle. Edellisellä kerralla oli tulossa reissu ystävän luokse maalle, n. 200km ajomatka ja pakoputki hajos muutamaa päivää ennen. Ja uskomatonta, mutta totta, sama toistuu jälleen! Tarkoitus oli perjantaina lähteä viikonlopun viettoon samaisen ystävän luokse, mutta jälleen pakoputki teki oharit.

Turhauttavaa.

Edellinen ei ollut narinapostaus, niin jo sitä nyt kehtas taas valittaa ;).

-Mari

Joulukuu

Joulukuun 1.päivä. Tällä äidilläkin on vähän niinku joulukalenteri, kynttilän muodossa. Muutenkin on kynttilöity. Ehdottomasti pimeän ajan parhaimmistoa.

Kalenterikynttilä oli hieman haastava. Kovasti korkea, joten en uskaltanut tavalliselle alustalle pistää, ettei siitä kippaa. Täällää kun hyörii ja pyörii muuan 5-vuotias vilkas neitokainen. Nyt alkuunsa menee maljakossa ja kun jouluaatto lähestyy, niin rohkenen siirtämään matalalle alustalle kynttilän.







-Mari