sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Kypsyttää

Mä en osannut edes ajatella, että pakkaaminen olis jotenkin vaikeaa Fannin ollessa kotona. Mutta voi h*lvetti. Viikonloppu on ollut ihan tuskaa. Kuvio menee suunnilleen näin, vähän mummolaan laulun sanoja muokaten.

"Minä pakkaan, Fanni purkaa,
niinkuin tanssi muutto käy..."

NOT. Siis eihän tää etene, kun yks purkaa samaa tahtia, kun ite pakkaa. Ja joku sata kertaa olen nyt aamun aikanakin pyytänyt keräämään tavaroita kasaan. Vaan mitä tekee hän? Kaikkea muuta, piirtää ja laulaa, hyppii, pomppii ja huutaa tyhjässä vaatekaapissa ovet suljettuina. Ehkäö heitän sille peiton ja tyynyn sinne kaappiin, evästä ja teippaan kaapin kiinni ja häivyn täältä.

Se oli vitsi, ei tarvii tehdä lastensuojeluilmoitusta ;D.

Eilen Fanni oli kyllä ulkona ja mä sain jonkin verran pakattua, ehkä käskytän sen nytkin pihalle. Jotta tästäkin taas selvitään.

Ja mua nyppii myös sen vuoksi, että haluisin lähtee keskustaan etsimään meille takkeja, mutta on notkuttava vaan himassa pakkaamassa tavaroita ja pitäis raahta ne samaiset tavarat myös uudelle asunnolle. Blaah. On tää nariseminen vaan kivaa ;).

-Mari

2 kommenttia:

  1. Jos yhtään piristää, niin mun paras muuttokerta on se, kun pakkasin samaan aikaan kotona (kahden lapsen kanssa) kun mies kavereineen vei autolla tavaroita uuteen asuntoon. Siis, pakkaaminen etukäteenhän on ihan turhaa... Ei, kun mulla oli jotain keittiötavaroita pakkaamatta... Sitten piti ruokkia lapsia siinä sivussa kanssa. Ja ne lapset oli jotain 1 ja 3 silloin =) No, laitoin hissiin tavaraa siinä samassa, kun lapset söivät ja ajattelin, että käyn kurkkaamassa, onko hissi tyhjä, kun auto lähti ja oli laittanut hissiin meidän arvotavarat niinkus tulostimet sun muut.

    No, tavarat oli otettu hissistä, mutta lapset tulivat samalla ulos kotiovesta kurkkimaan. Ja pamps, ovi meni kiinni. Avaimet oli taskussa? Noup. Siinä sitten mentiin hissillä ylös ja alas muutaman kerran, kun odoteltiin hra Isiä takaisin: ruoat keskellä lattiaa, tavarat pakkaamatta. Olen organisoija number one!

    VastaaPoista
  2. Mä oon yrittäny olla nyt supertarkka noiden avainten kanssa, varsinkin kun kellään ei oo vara-avaimia meille...

    VastaaPoista