Keskellä viikkoa

Muutama päivä on ollut k-k-k-k-kamalaa.

Eilen oli kamalin päivä täällä töissä. Ihan hirveä kiire, koko aika. Ja kaupan päälle kiukkuiset asiakkaat. Muutama semmonen elämäänsä kyllästynyt kotiäitikin kävi aika isosti hermoille ;D. Yks aivana ihana höpsö mummeli piristi päivää kyllä suuresti.

Illalla sitten muutettiin. Apuna oli isi, veikka ja Fannin isi. Fanni oli äitillä. Meni sillein aika kivuttomasti, ainakin mun mielestä, kun en melkein mitään joutunut kantamaan. Muutto iski tajuntaan siinä vaiheessa kun oltiin Fannin ja ystävän kanssa uudessa asunnossa, kaikki kamat ihan hujan hajan ja sitä tavaraa kaikkialla! Mistä ihmeestä oikein aloittaa. Onneksi se organisointikykyisempi ystävä autto isosti ja saatiin jo Fannin huone edes jonkinlaiseen järjestykseen.

Ongelmana on kaapit. Edellisessä asunnossa oli seitsemän kiinteää kaappia, hyllyllisiä ja tangollisia. Uudessa asunnossa kaappeja on peräti KOLME! Melko helppo siis purkaa säkkejä, kun ei ole kaappeja, joihin tavarat työntää. Ja huonekalujen kasaaminenkaan ei ota onnistuakseen, koska säkkejä lojuu joka paikassa, eikä ole yksinkertaisesti tilaa koota huonekaluja. Kuviota sekottaa myös pikkasen se, ettei meidän eteisessä, eikä toisessa makkarissa ole lainkaan lattiaa! Vessan ovi on otettu pois! Ja remonttikamojakin lojuu siellä täällä.

Tänä aamuna sitten. Oi viisas oraakkelini, ystäväni M. Käski laittaa turvaketjun yöksi kiinni, ihan varalta vaan. Ja minähän laitoin. Ja hyvä niin. Heräsin, menin suihkuun, kello oli jotain 6.40. Hoitoaineet päässä suihkussa vessassa, jossa ei siis ole ovea. Ja remonttimiehet teki tuloaan. Yritti ne kyllä tulla sen turvaketjun läpi, mutta eivät onneksi päässeet :D. Siinä sitten vaan mietin, että mahtaakohan ne ukkelit nähdä mun sieltä ovenraosta peilin kautta, ku mä siellä alastomana suihkuttelen. Aamu alkoi siis erinomaisesti!

Tulin töihin, menin samaan huoneeseen, jossa olen ollut viikon. Meni hetki ja yks ärsyttävä työkaveri tuli ovelle "ai sä oot täällä, mä olisin niin mielelläni tullut tänne", semmosella super v-mäisellä äänensävyllä. Teki mieli heittäytyä lapseks ja sanoa takas, että no voi voi kun mä ehdin ensiksi, nopeat syövät hitaat. Pöh. Meni vartti ja huoltomies tuli sanomaan, että tulevat laittamaan lamppua sinne huoneeseen, ovat valmiita puolenpäivän aikaan. Aikani etsin huonetta, mutta kaikki huoneet oli varattuja. Hetkeks menin naapurihuoneeseen, josta oli hoitaja jossain, sinne onnistuin jäämään lukkojen taakse. Sinne palasi hoitaja, ni pääsin siis toimistoon puhelimeen ja se tietää aikaa ja lepoa, aah luksusta tän kaiken kiireen keskellä ;D.

Mä olin eilen niin uupunut, etten jaksanut edes selvitellä miten mä saan netin toimimaan. Tuolla on kaapeli ja pitäis toimia kun vaan tuikkaa johdot seinään. Kysymysmerkillä on vielä, että minkälainen johto. Selvitellään, kun jaksetaan. Nukuin muuten kahden istuttavalla sohvalla yöni. Se on kyllä vuodesohva, mutten jaksanu levittää sitä. Nyt on vähän paikat kipeinä, kun kippurassa joutu nukkuileen. Ja nukuin tosi huonosti. Ehkä tää taas tästä.

-Mari