Mä olen NIIN väsynyt

Kolme päivää harjoittelua takana. Eka päivä jo vaikutti pahalta ja pahemmaksi menee päivä päivältä. Ohjaaja on se, joka mättää. Se on ihan ok ihmisenä. Hyvin erilainen kuin minä, eikä mulla todellakaan ole mitään puhuttavaa sen kanssa. Mutta ei kait tarviikaan olla. Se mikä mättää, on asiat jotka se laittaa mun hoitamaan.

Hyvänä esimerkkinä tänään äidit, raskaana olevia ja jälkitarkastukseen tulleita, yhteensä 12 äitiä. Mä tein kaikki, varsinainen terkka puhu ne asiat, joita mä en ottanut puheeksi. Näiden jälkeen vielä yksi 3-vuotias, terkka puhu äidin kanssa ja mä tein tehtävät lapsen kanssa. On niin väsyttävää olla joku kuusi tuntia putkeen koko aika niin skarppina, miettiä joka hetki mitä sanoo ja mitä tekee.

Iltapäivästä käytiin läpi huomisen ohjelmaa, terkka oli sitä mieltä että mä valkkaan listasta kaksi asiakasta, jotka hoidan KOKONAAN yksin. Tietty niin että se täydentää jos mä unohdan sanoa jotain. Oli sitä mieltä että mun pitää kertoa yhdelle raskaanaolevalle imetyksestä. Tietty koulussa on ollut imetysohjaajakoulutus (jonka ajasta puolet puitiin opettajan ulkomaanmatkaa kansainväliseen imetyskonferenssiin). Pieni apu tietysti siitä että on itse joskus harjoittanut kyseistä lajia, mutta äh, en vaan koe olevani valmis todellakaan imetysohjaukseen.

Tai ehkä mä vaan pakoilen vastuuta? Tiedä sitä sitten.

Ja sitten toinen juttu, oltiin käyty huomisen lista, niin huomasin sitten että ohjaajan nimi on huomisen lastenlääkäri-listassa ja asiakkaita oli samalle ajalle päällekäin. Sanoin asiasta ja ohjaaja oli et hyvä kun huomasit. Piti sitten yhden asiakkaan aika siirtää, ja se laitto mut soittamaan ja siirtämään sen ajan, vaikka se oli ite mokannu! Kaksi aikaa jäi nyt kuitenkin päällekäin ja tämä terkka on nyt sitten sitä mieltä että mä voin hoitaa yksin toisen näistä asiakkaista ainakin osittain.

Ai että mua nyppii. Ehdin tossa jo serkku-tytölle itkeä itkut puhelimessa kun ajelin kotiin. Että kivat kolme ja puoli viikkoa edessä. Luotan siihen ettei ne seuraavat kolme viikkoa voi enää olla yhtä pahat.