Kävin aamulla kasilta lenkillä, uskaltauduin jättämään Fannin kotiin kattelemaan lastenohjelmia. Ulkona oli jo silloin tosi lämmin, mittari näytti 22 astetta, topilla ja shortseilla pärjäili oikein hyvin.
Taivas oli lähes pilvetön yhdentoista aikaan. Niinpä lähdettiin kävellen metroasemaa kohti, määränpäänä Suomenlinna. Keskustassa oikeestaan jo aurinko oli piilossa pilvien takana. Lauttamatka suokkiin oli aika hyinen, pitihän sitä päästä lautan kannelle katsomaan maisemia. Onneksi oli pitkähihaiset paidat sentään mukana!
Suomenlinnaan päästyä haettiin kaupasta eväitä ja jätskit. Hetki leikittiin leikkipaikalla (joka on tosi surkea, isommalle lapselle ei ole muuta kuin keinu). Leikkipaikalta lähdettiin seikkailemaan. Käytiin linnoituksia läpi enemmän kuin ikinä aiemmin. Yksi oli niin pitkä ja pimeä, että piti kääntyä takaisin. Koska pelotti. MUA! Taskulamppua ei muistettu taaskaan ottaa mukaan, kameran salamaa räpsytellen mentiin eteenpäin pimeissä tunnelleissa. Oli tosi kivaa. Kunnes...
...tuli sade. Ja sitä vettä ei tullut mitenkään vähän. Eihän meillä mitään takkeja tai sateenvarjoja ollut mukana. Kovalla vauhdilla kipitettiin saaren toiselta puolelta lautalle. Samaan lauttaan halusi moni muu, en tajuu vieläkään miks?! Oltiin kuin uitettuja koiria, kun vihdoin lautalle saakka päästiin. Eikä muutes kesä ehtinyt kuivata kastelemaansa ennen kotiinpääsyä. Kotona lämmin suihku, kuivaa päälle ja jo taas jaksettiin keksiä tekemistä.
Kuvia suokista on. Ja paljon. Niitä varmaan huomenna.
-Mari
Kunnon rankkasade(ja kastuminen:)kuuluu asiaan kerran kesässä! Retki on taatusti pitkään muistissa:)
VastaaPoista