Haalari oli ohuempi kuin muut takit ja haalarit, joita meillä oli, joten tätä käytettiin pikkupakkasilla sekä loskakeleillä. Valokuvista päätellen oli talven käytetyin ulkovaate, tai sitten kamera on vaan ollut kotona paukkupakkaset.
Kertaakaan ei sisävaatteet kastunut, eikä haalariin tullut minkäänlaista käytönjälkeä, vaikka on kiivetty puut ja könytty kalliot. Ainoa haittapuoli oli haalarin kangas, joka tuntui imaisevan lian itseensä välittömästi, eikä lika lähtenyt pesussakaan. Heijastimet hyvät myöskin. 2-värinen menee vielä omaan makuuni, joten nuo vahvikkeet takapuolessa ja polvissa ei minua häirinneet.
Niinpä me tänä syksynä laitettiin haalari eteenpäin kummitytölleni varahaalariksi ehjänä, mutta paikoin tummuneena.
-Mari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti