Töissä...

...on päiviä kun on hillitön kiire. Hyvänä esimerkkinä maanantait. Ja sitten ne päivät kun 4/5 hoitajista on koulutuksessa ja loput yrittää pitää koko taloa pystyssä. Eilen oli semmonen päivä. Koko aika oli jonoa, jos ei paikanpäällä, ni puhelimessa.

...on myös päiviä, jolloin on tooosi hiljasta. Ja tänään on semmonen päivä. Aika matelee, puhelin soi harvakseltaan. Väkeä on sen verran ettei tarvitse huolehtia käytävällä olevasta jonosta, ainoastaan puhelimesta.

Pidän enemmän niistä päivistä kun on menoa ja meininkiä, kello juoksee, koska sitä ei ehdi edes katsoa. Kurja puoli on se, että ruoan joutuu lappamaan naamaan liian nopeasti ja mä olen tosi hidas syömään. Vessaankaan ei välttämättä pääse, jos puhelimessa ei ole muita. Tätä tosin sattuu joskus hiljaisinakin päivinä, kuten esimerkiksi NYT.

Mä kyllä niin tykkään tästä työstä, kaikenlaisista päivistä.

-Mari

Mekin ollaan ulkoiltu

Ärsyttää aika huolella toi roskaaminen. Töhriminen ei niin paljon. Onneks syksy on muuten kauniita värejä täynnä. Automatkat pääkaupunkiseudun ulkopuolelle on ollut tänä syksynä melkoinen kokemus, sitä osaa jopa nauttia parin tunnin autossa istumisesta, kun ympäristö on niin nättinä.

-Mari

-Mari

Kappikselta aletettua

Vuorelliset housut ensi kevääseen seuraavaa kokoa, ihan Forssasta saakka piti nää housut hakea. Myöhemmin ostin samanlaiset ruskeana Helsingistä.



-Mari

Neiti raapustaa

Viikonloppuna aamupalapöydässä keksin väylän syödä rauhassa. Laitoin Fannin kirjoittamaan ostoslistaa. Toki jouduin luettelemaan kirjain kerrallaan mitä mihinkin sanaan tulee, mutta paljon helpottaa jo neitosen kirjaintuntemus ja säästyinpä itse vaivalta kirjoittaa kauppalista.



-Mari

Prinsessa

Lauantaina tein jotain mitä en ole ikinä ennen tehnyt. Ainakaan muistaakseni. Kävin yksin leffassa, katsomassa Prinsessan. Sieltä mukaan nappasin myös cityn - tykkään! Jos nyt vaan olis aikaa lukea. Ja vahingossa lehdelle tulikin jo muuta käyttöä. Muuttopakkaukset. Itse leffa oli aika suuri pettymys, mutta enköhän mä tästäkin pettymyksestä pääse yli ;).

-Mari

Ups.

Tänään meinas käydä huonosti. Heräsin aamulla, ihmettelin, et mitähän kello mahtaa olla. Mietin vilkaisenko sitä, hetken ajattelin jatkavani unia, mutta kurkkasin kuitenkin kellon. 6.34. Herätyksen piti soida 6.30, kellon kuva kyllä näkyi näytön ylälaidassa. Yllätys olikin suuri kun katoin, että olin silmät sikkurassa laittanut kellon soimaan 23.26 tai jotain vastaavaa.

Heräsin kyllä enemmän kun sopivasti..

-Mari

Koot taas kummastuttaa

Esprit on yleensä aina ollut melko naftia. Hullaeilta ostetut sukkikset on kokoa 110/116cm ja mietin mahtaako olla just nippanapat. Yllätys oli suuri kun paketin avasin, nehän oli tosi reilut. Tiedä sitten kutistuuko pesussa jonkun verran.

Toiset sukkarit on Bogin 120cm. Ja paljon pienemmät!



-Mari