perjantai 12. marraskuuta 2010

Vaihtelu virkistää

Normaali aamu meillä menee niin, että Fannia saa herätellä useampaan kertaan. Ja lähes poikkeuksetta joka aamu saan vastaan murinaa ja ärinää siitä, ettei prinsessainen halua nousta. Kiukuttelu alkaa yleensä ihan samantien kun silmän saa edes puoliksi auki, jollei jo vähän aiemmin.

Tänään oli poikkeuksellinen aamu. Fannin isä tuli meille, sairaspäivää viettämään, jotta en palkattomia joudu viettämään. Tai olispa tuo saattanut olla jo tarhakuntoinenkin, en tiedä, eilen ei lämpöä mittailtu. Mutta itse asiaan. Isi meni neitokaista herättelemään ja oi minkä hurmaavan hymyn ja iloista löpinää isi sai osakseen. Ja mulle aina vaan äristään!

Niinpä on pakko todeta, että vaihtelu virkistää.

Sama oli kyllä toissapäivänä, kun olin päiväkodilla tekemässä Fannin kirjaa (Fannin pk:ssa lapsille tehdään ns. kasvunkansiot/kirjat). Fannin isä tuli meille siksi aikaa Fannin kanssa. Olivat siivonneet tytön huoneenkin! Ja kun tulin kotiin, niin riehuminen alkoi. Ja E totesi "se aloitti heti riehumisen kun sä tulit". Ouuu, kiva.

Ja sitä rallia se jaksaa siellä kotona koko aika. Meillä kun pääseen juoksemaan ympyrää, keittiö-olkkari-eteinen-keittiö.

Meinasivat jäädä yöksi mummolaan. Tarkoitus oli alunperin, että Fanni menee kummitädille tänään yökylään, mutta peruttiin sairastelun vuoksi. Töiden jälkeen suunnistan kaupoille, paljon tarvitaan vielä kaikkea pientä, mm. talousjakkara ja pönttöharja. Ja verhoja! Meillä oli edellisessä asunnossa 240cm pitkät verhot, Fannin huoneessa taas reilusti lyhyemmät, jotain 200cm kait. Ja nyt uudessa on joku 220-230cm, en tarkkaan muista, mutta mitkään verhot ei pituudeltaan sovi.

-Mari

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti